merkitökselliin

Ingrian

Etymology

From merkitökse- (“meaning”) +‎ -lliin.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmerkitøkselːine/, [ˈme̞rkĭˌtø̞ks̠əlʲˌlʲine̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmerkitøkselːiːn/, [ˈme̞rɡ̊iˌd̥ø̞kʃe̞lʲːiːn]
• Rhymes: -ine, -økselːiːn
• Hyphenation: mer‧ki‧tök‧sel‧liin

Adjective

merkitökselliin

1. meaning (having a meaning)
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 14:

     Keski-Soikkolan sanois (ensimäin stolbikka) pitän vokalan mukkaa ei voi e[r]oittaa sannoin merkitöstä, silloin ku n.s. Nenoven pooleel ja Ala-Laukaal näis eri merkitöksellisis sanois ollaa eri vokalat, kummat helpottaat kirjutetun arvaamista.

     In the words of central Soikkola (first column) according to the short vowel it's not possible to distinguish between the meanings of the words, whereas on the side of the so-called Nenovi and in Ala-Laukaa in these differently meant words are different vowels, which ease the understanding of what was written.

Declension

Declension of merkitökselliin (type 1/jokahiin, no gradation)
	singular	plural
nominative	merkitökselliin	merkitökselliset
genitive	merkitöksellisen	merkitöksellissiin
partitive	merkitöksellistä, merkitöksellist	merkitöksellissiä
illative	merkitöksellissee	merkitöksellissii
inessive	merkitöksellises	merkitöksellisis
elative	merkitöksellisest	merkitöksellisist
allative	merkitökselliselle	merkitöksellisille
adessive	merkitöksellisel	merkitöksellisil
ablative	merkitökselliselt	merkitöksellisilt
translative	merkitökselliseks	merkitöksellisiks
essive	merkitöksellisennä, merkitöksellisseen	merkitöksellisinnä, merkitöksellissiin
exessive1)	merkitöksellisent	merkitöksellisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.