Jump to content

meekka

From Wiktionary, the free dictionary

Ingrian

[edit]
Meekka.

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *mëëkka. Cognates include Finnish miekka and Estonian mõõk.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

meekka

  1. sword
    • 1916, Volmari Porkka, quoting Naastoi Tammikonnusta, “1305. Soikkola, Savimäki. III 125.”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot[1], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 87-88:
      Kumman miekan pää pitempi, // Senen mieli on mielövämpi.
      Whose sword's edge is longer, // That one's mind is cleverer.

Declension

[edit]
Declension of meekka (type 3/kana, kk-k gradation)
singular plural
nominative meekka meekat
genitive meekan meekkoin
partitive meekkaa meekkoja
illative meekkaa meekkoi
inessive meekaas meekois
elative meekast meekoist
allative meekalle meekoille
adessive meekaal meekoil
ablative meekalt meekoilt
translative meekaks meekoiks
essive meekkanna, meekkaan meekkoinna, meekkoin
exessive1) meekkant meekkoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 307