Jump to content

mahtomuoto

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

mahto +‎ muoto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmɑhtoˌmuo̯to/, [ˈmɑ̝xt̪o̞ˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Hyphenation(key): mahto‧muoto

Noun

[edit]

mahtomuoto

  1. (rare, grammar) potential (mood), potential form (of a verb)
    Synonym: potentiaali

Declension

[edit]
Inflection of mahtomuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative mahtomuoto mahtomuodot
genitive mahtomuodon mahtomuotojen
partitive mahtomuotoa mahtomuotoja
illative mahtomuotoon mahtomuotoihin
singular plural
nominative mahtomuoto mahtomuodot
accusative nom. mahtomuoto mahtomuodot
gen. mahtomuodon
genitive mahtomuodon mahtomuotojen
partitive mahtomuotoa mahtomuotoja
inessive mahtomuodossa mahtomuodoissa
elative mahtomuodosta mahtomuodoista
illative mahtomuotoon mahtomuotoihin
adessive mahtomuodolla mahtomuodoilla
ablative mahtomuodolta mahtomuodoilta
allative mahtomuodolle mahtomuodoille
essive mahtomuotona mahtomuotoina
translative mahtomuodoksi mahtomuodoiksi
abessive mahtomuodotta mahtomuodoitta
instructive mahtomuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mahtomuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)