magnetoituma

Finnish

Etymology

magnetoitua +‎ -ma

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑɡnetoi̯tumɑ/, [ˈmɑ̝ɡne̞ˌt̪o̞i̯t̪umɑ̝]
• Rhymes: -oitumɑ
• Hyphenation^(key): mag‧ne‧toi‧tu‧ma

Noun

magnetoituma

1. (physics) magnetization (magnitude of the magnetic strength of a magnetized object)

Declension

Inflection of magnetoituma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		magnetoituma	magnetoitumat
genitive		magnetoituman	magnetoitumien
partitive		magnetoitumaa	magnetoitumia
illative		magnetoitumaan	magnetoitumiin
		singular	plural
nominative		magnetoituma	magnetoitumat
accusative	nom.	magnetoituma	magnetoitumat
	gen.	magnetoituman
genitive		magnetoituman	magnetoitumien magnetoitumain rare
partitive		magnetoitumaa	magnetoitumia
inessive		magnetoitumassa	magnetoitumissa
elative		magnetoitumasta	magnetoitumista
illative		magnetoitumaan	magnetoitumiin
adessive		magnetoitumalla	magnetoitumilla
ablative		magnetoitumalta	magnetoitumilta
allative		magnetoitumalle	magnetoitumille
essive		magnetoitumana	magnetoitumina
translative		magnetoitumaksi	magnetoitumiksi
abessive		magnetoitumatta	magnetoitumitta
instructive		—	magnetoitumin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of magnetoituma (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative magnetoitumani magnetoitumani accusative nom. magnetoitumani magnetoitumani gen. magnetoitumani genitive magnetoitumani magnetoitumieni magnetoitumaini rare partitive magnetoitumaani magnetoitumiani inessive magnetoitumassani magnetoitumissani elative magnetoitumastani magnetoitumistani illative magnetoitumaani magnetoitumiini adessive magnetoitumallani magnetoitumillani ablative magnetoitumaltani magnetoitumiltani allative magnetoitumalleni magnetoitumilleni essive magnetoitumanani magnetoituminani translative magnetoitumakseni magnetoitumikseni abessive magnetoitumattani magnetoitumittani instructive — — comitative — magnetoitumineni second-person singular possessor singular plural nominative magnetoitumasi magnetoitumasi accusative nom. magnetoitumasi magnetoitumasi gen. magnetoitumasi genitive magnetoitumasi magnetoitumiesi magnetoitumaisi rare partitive magnetoitumaasi magnetoitumiasi inessive magnetoitumassasi magnetoitumissasi elative magnetoitumastasi magnetoitumistasi illative magnetoitumaasi magnetoitumiisi adessive magnetoitumallasi magnetoitumillasi ablative magnetoitumaltasi magnetoitumiltasi allative magnetoitumallesi magnetoitumillesi essive magnetoitumanasi magnetoituminasi translative magnetoitumaksesi magnetoitumiksesi abessive magnetoitumattasi magnetoitumittasi instructive — — comitative — magnetoituminesi first-person plural possessor singular plural nominative magnetoitumamme magnetoitumamme accusative nom. magnetoitumamme magnetoitumamme gen. magnetoitumamme genitive magnetoitumamme magnetoitumiemme magnetoitumaimme rare partitive magnetoitumaamme magnetoitumiamme inessive magnetoitumassamme magnetoitumissamme elative magnetoitumastamme magnetoitumistamme illative magnetoitumaamme magnetoitumiimme adessive magnetoitumallamme magnetoitumillamme ablative magnetoitumaltamme magnetoitumiltamme allative magnetoitumallemme magnetoitumillemme essive magnetoitumanamme magnetoituminamme translative magnetoitumaksemme magnetoitumiksemme abessive magnetoitumattamme magnetoitumittamme instructive — — comitative — magnetoituminemme second-person plural possessor singular plural nominative magnetoitumanne magnetoitumanne accusative nom. magnetoitumanne magnetoitumanne gen. magnetoitumanne genitive magnetoitumanne magnetoitumienne magnetoitumainne rare partitive magnetoitumaanne magnetoitumianne inessive magnetoitumassanne magnetoitumissanne elative magnetoitumastanne magnetoitumistanne illative magnetoitumaanne magnetoitumiinne adessive magnetoitumallanne magnetoitumillanne ablative magnetoitumaltanne magnetoitumiltanne allative magnetoitumallenne magnetoitumillenne essive magnetoitumananne magnetoituminanne translative magnetoitumaksenne magnetoitumiksenne abessive magnetoitumattanne magnetoitumittanne instructive — — comitative — magnetoituminenne third-person possessor singular plural nominative magnetoitumansa magnetoitumansa accusative nom. magnetoitumansa magnetoitumansa gen. magnetoitumansa genitive magnetoitumansa magnetoitumiensa magnetoitumainsa rare partitive magnetoitumaansa magnetoitumiaan magnetoitumiansa inessive magnetoitumassaan magnetoitumassansa magnetoitumissaan magnetoitumissansa elative magnetoitumastaan magnetoitumastansa magnetoitumistaan magnetoitumistansa illative magnetoitumaansa magnetoitumiinsa adessive magnetoitumallaan magnetoitumallansa magnetoitumillaan magnetoitumillansa ablative magnetoitumaltaan magnetoitumaltansa magnetoitumiltaan magnetoitumiltansa allative magnetoitumalleen magnetoitumallensa magnetoitumilleen magnetoitumillensa essive magnetoitumanaan magnetoitumanansa magnetoituminaan magnetoituminansa translative magnetoitumakseen magnetoitumaksensa magnetoitumikseen magnetoitumiksensa abessive magnetoitumattaan magnetoitumattansa magnetoitumittaan magnetoitumittansa instructive — — comitative — magnetoitumineen magnetoituminensa