mönjä
Appearance
See also: monja
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Borrowing from Swedish mönja (“minium”).
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]mönjä
Declension
[edit]Inflection of mönjä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | mönjä | mönjät | |
genitive | mönjän | mönjien | |
partitive | mönjää | mönjiä | |
illative | mönjään | mönjiin | |
singular | plural | ||
nominative | mönjä | mönjät | |
accusative | nom. | mönjä | mönjät |
gen. | mönjän | ||
genitive | mönjän | mönjien mönjäin rare | |
partitive | mönjää | mönjiä | |
inessive | mönjässä | mönjissä | |
elative | mönjästä | mönjistä | |
illative | mönjään | mönjiin | |
adessive | mönjällä | mönjillä | |
ablative | mönjältä | mönjiltä | |
allative | mönjälle | mönjille | |
essive | mönjänä | mönjinä | |
translative | mönjäksi | mönjiksi | |
abessive | mönjättä | mönjittä | |
instructive | — | mönjin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Further reading
[edit]- “mönjä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03