luovi

Finnish

Etymology 1

Borrowed from Swedish lov, itself from Middle Low German lōf, which is cognate with Dutch loef.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯ʋi/, [ˈluo̞̯ʋi]
• Rhymes: -uoʋi
• Hyphenation^(key): luo‧vi

Noun

luovi

1. (nautical) board, leg, tack (distance sailed with sails constantly on the same side of the ship)

Declension

Inflection of luovi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		luovi	luovit
genitive		luovin	luovien
partitive		luovia	luoveja
illative		luoviin	luoveihin
		singular	plural
nominative		luovi	luovit
accusative	nom.	luovi	luovit
	gen.	luovin
genitive		luovin	luovien
partitive		luovia	luoveja
inessive		luovissa	luoveissa
elative		luovista	luoveista
illative		luoviin	luoveihin
adessive		luovilla	luoveilla
ablative		luovilta	luoveilta
allative		luoville	luoveille
essive		luovina	luoveina
translative		luoviksi	luoveiksi
abessive		luovitta	luoveitta
instructive		—	luovein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of luovi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative luovini luovini accusative nom. luovini luovini gen. luovini genitive luovini luovieni partitive luoviani luovejani inessive luovissani luoveissani elative luovistani luoveistani illative luoviini luoveihini adessive luovillani luoveillani ablative luoviltani luoveiltani allative luovilleni luoveilleni essive luovinani luoveinani translative luovikseni luoveikseni abessive luovittani luoveittani instructive — — comitative — luoveineni second-person singular possessor singular plural nominative luovisi luovisi accusative nom. luovisi luovisi gen. luovisi genitive luovisi luoviesi partitive luoviasi luovejasi inessive luovissasi luoveissasi elative luovistasi luoveistasi illative luoviisi luoveihisi adessive luovillasi luoveillasi ablative luoviltasi luoveiltasi allative luovillesi luoveillesi essive luovinasi luoveinasi translative luoviksesi luoveiksesi abessive luovittasi luoveittasi instructive — — comitative — luoveinesi first-person plural possessor singular plural nominative luovimme luovimme accusative nom. luovimme luovimme gen. luovimme genitive luovimme luoviemme partitive luoviamme luovejamme inessive luovissamme luoveissamme elative luovistamme luoveistamme illative luoviimme luoveihimme adessive luovillamme luoveillamme ablative luoviltamme luoveiltamme allative luovillemme luoveillemme essive luovinamme luoveinamme translative luoviksemme luoveiksemme abessive luovittamme luoveittamme instructive — — comitative — luoveinemme second-person plural possessor singular plural nominative luovinne luovinne accusative nom. luovinne luovinne gen. luovinne genitive luovinne luovienne partitive luovianne luovejanne inessive luovissanne luoveissanne elative luovistanne luoveistanne illative luoviinne luoveihinne adessive luovillanne luoveillanne ablative luoviltanne luoveiltanne allative luovillenne luoveillenne essive luovinanne luoveinanne translative luoviksenne luoveiksenne abessive luovittanne luoveittanne instructive — — comitative — luoveinenne third-person possessor singular plural nominative luovinsa luovinsa accusative nom. luovinsa luovinsa gen. luovinsa genitive luovinsa luoviensa partitive luoviaan luoviansa luovejaan luovejansa inessive luovissaan luovissansa luoveissaan luoveissansa elative luovistaan luovistansa luoveistaan luoveistansa illative luoviinsa luoveihinsa adessive luovillaan luovillansa luoveillaan luoveillansa ablative luoviltaan luoviltansa luoveiltaan luoveiltansa allative luovilleen luovillensa luoveilleen luoveillensa essive luovinaan luovinansa luoveinaan luoveinansa translative luovikseen luoviksensa luoveikseen luoveiksensa abessive luovittaan luovittansa luoveittaan luoveittansa instructive — — comitative — luoveineen luoveinensa

Synonyms

• legi, halssi, kryssi

Derived terms

• luovia

Further reading

• “luovi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈluo̯ʋi/, [ˈluo̞̯ʋi] (third-person indicative)
• IPA^(key): /ˈluo̯ʋiˣ/, [ˈluo̞̯ʋi(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
• Rhymes: -uoʋi
• Hyphenation^(key): luo‧vi

Verb

luovi

1. inflection of luovia:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• ulvoi, vuoli