loppuviikko

Finnish

Etymology

loppu (“end”) +‎ viikko (“week”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌʋiːkːo/, [ˈlo̞pːuˌʋiːkːo̞]
• Rhymes: -iːkːo
• Hyphenation^(key): loppu‧viikko

Noun

loppuviikko

1. the end or second half of a week, usually understood to refer to a working week, so including Thursday and Friday, sometimes Wednesday

   Tällä viikolla ei ole juuri ollut asiakkaita; toivottavasti loppuviikko on vilkkaampi.

   This week there have hardly been any customers; let's hope the end of the week will be busier.

2. (with locative cases) late (this, next, last) week

   loppuviikolla ― (in/on) late in the week

   loppuviikosta ― from late in this week

3. (in the plural) any of the last weeks of a longer period of time

   Loppuviikot olivat ikäviä, kun ei enää ollut mitään tekemistä.

   The last weeks were boring as there was nothing left to do.

4. (in accusative) (the) rest of the week

   Kauppa onkin sitten loppuviikon kiinni.

   The store will be closed for the rest of the week after all.

Declension

Inflection of loppuviikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		loppuviikko	loppuviikot
genitive		loppuviikon	loppuviikkojen
partitive		loppuviikkoa	loppuviikkoja
illative		loppuviikkoon	loppuviikkoihin
		singular	plural
nominative		loppuviikko	loppuviikot
accusative	nom.	loppuviikko	loppuviikot
	gen.	loppuviikon
genitive		loppuviikon	loppuviikkojen
partitive		loppuviikkoa	loppuviikkoja
inessive		loppuviikossa	loppuviikoissa
elative		loppuviikosta	loppuviikoista
illative		loppuviikkoon	loppuviikkoihin
adessive		loppuviikolla	loppuviikoilla
ablative		loppuviikolta	loppuviikoilta
allative		loppuviikolle	loppuviikoille
essive		loppuviikkona	loppuviikkoina
translative		loppuviikoksi	loppuviikoiksi
abessive		loppuviikotta	loppuviikoitta
instructive		—	loppuviikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppuviikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppuviikkoni loppuviikkoni accusative nom. loppuviikkoni loppuviikkoni gen. loppuviikkoni genitive loppuviikkoni loppuviikkojeni partitive loppuviikkoani loppuviikkojani inessive loppuviikossani loppuviikoissani elative loppuviikostani loppuviikoistani illative loppuviikkooni loppuviikkoihini adessive loppuviikollani loppuviikoillani ablative loppuviikoltani loppuviikoiltani allative loppuviikolleni loppuviikoilleni essive loppuviikkonani loppuviikkoinani translative loppuviikokseni loppuviikoikseni abessive loppuviikottani loppuviikoittani instructive — — comitative — loppuviikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative loppuviikkosi loppuviikkosi accusative nom. loppuviikkosi loppuviikkosi gen. loppuviikkosi genitive loppuviikkosi loppuviikkojesi partitive loppuviikkoasi loppuviikkojasi inessive loppuviikossasi loppuviikoissasi elative loppuviikostasi loppuviikoistasi illative loppuviikkoosi loppuviikkoihisi adessive loppuviikollasi loppuviikoillasi ablative loppuviikoltasi loppuviikoiltasi allative loppuviikollesi loppuviikoillesi essive loppuviikkonasi loppuviikkoinasi translative loppuviikoksesi loppuviikoiksesi abessive loppuviikottasi loppuviikoittasi instructive — — comitative — loppuviikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppuviikkomme loppuviikkomme accusative nom. loppuviikkomme loppuviikkomme gen. loppuviikkomme genitive loppuviikkomme loppuviikkojemme partitive loppuviikkoamme loppuviikkojamme inessive loppuviikossamme loppuviikoissamme elative loppuviikostamme loppuviikoistamme illative loppuviikkoomme loppuviikkoihimme adessive loppuviikollamme loppuviikoillamme ablative loppuviikoltamme loppuviikoiltamme allative loppuviikollemme loppuviikoillemme essive loppuviikkonamme loppuviikkoinamme translative loppuviikoksemme loppuviikoiksemme abessive loppuviikottamme loppuviikoittamme instructive — — comitative — loppuviikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppuviikkonne loppuviikkonne accusative nom. loppuviikkonne loppuviikkonne gen. loppuviikkonne genitive loppuviikkonne loppuviikkojenne partitive loppuviikkoanne loppuviikkojanne inessive loppuviikossanne loppuviikoissanne elative loppuviikostanne loppuviikoistanne illative loppuviikkoonne loppuviikkoihinne adessive loppuviikollanne loppuviikoillanne ablative loppuviikoltanne loppuviikoiltanne allative loppuviikollenne loppuviikoillenne essive loppuviikkonanne loppuviikkoinanne translative loppuviikoksenne loppuviikoiksenne abessive loppuviikottanne loppuviikoittanne instructive — — comitative — loppuviikkoinenne third-person possessor singular plural nominative loppuviikkonsa loppuviikkonsa accusative nom. loppuviikkonsa loppuviikkonsa gen. loppuviikkonsa genitive loppuviikkonsa loppuviikkojensa partitive loppuviikkoaan loppuviikkoansa loppuviikkojaan loppuviikkojansa inessive loppuviikossaan loppuviikossansa loppuviikoissaan loppuviikoissansa elative loppuviikostaan loppuviikostansa loppuviikoistaan loppuviikoistansa illative loppuviikkoonsa loppuviikkoihinsa adessive loppuviikollaan loppuviikollansa loppuviikoillaan loppuviikoillansa ablative loppuviikoltaan loppuviikoltansa loppuviikoiltaan loppuviikoiltansa allative loppuviikolleen loppuviikollensa loppuviikoilleen loppuviikoillensa essive loppuviikkonaan loppuviikkonansa loppuviikkoinaan loppuviikkoinansa translative loppuviikokseen loppuviikoksensa loppuviikoikseen loppuviikoiksensa abessive loppuviikottaan loppuviikottansa loppuviikoittaan loppuviikoittansa instructive — — comitative — loppuviikkoineen loppuviikkoinensa

Synonyms

• (last weeks of a longer period of time): viimeiset viikot

Antonyms

• alkuviikko

See also

• keskiviikko
• viikonloppu

Further reading

• “loppuviikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03