Jump to content

loppupeli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

loppu +‎ peli

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlopːuˌpeli/, [ˈlo̞pːuˌpe̞li]
  • Rhymes: -eli
  • Hyphenation(key): loppu‧peli

Noun

[edit]

loppupeli

  1. endgame (final stage of an extended process or course of events)
  2. (chess) endgame (part of a chess game in which there are few pieces left)

Declension

[edit]
Inflection of loppupeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative loppupeli loppupelit
genitive loppupelin loppupelien
partitive loppupeliä loppupelejä
illative loppupeliin loppupeleihin
singular plural
nominative loppupeli loppupelit
accusative nom. loppupeli loppupelit
gen. loppupelin
genitive loppupelin loppupelien
partitive loppupeliä loppupelejä
inessive loppupelissä loppupeleissä
elative loppupelistä loppupeleistä
illative loppupeliin loppupeleihin
adessive loppupelillä loppupeleillä
ablative loppupeliltä loppupeleiltä
allative loppupelille loppupeleille
essive loppupelinä loppupeleinä
translative loppupeliksi loppupeleiksi
abessive loppupelittä loppupeleittä
instructive loppupelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of loppupeli (Kotus type 5/risti, no gradation)

Further reading

[edit]