loppupäätelmä

Finnish

Etymology

loppu +‎ päätelmä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌpæːtelmæ/, [ˈlo̞pːuˌpæːt̪e̞lmæ]
• Rhymes: -æːtelmæ
• Hyphenation^(key): loppu‧päätel‧mä

Noun

loppupäätelmä

1. final conclusion

Declension

Inflection of loppupäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		loppupäätelmä	loppupäätelmät
genitive		loppupäätelmän	loppupäätelmien
partitive		loppupäätelmää	loppupäätelmiä
illative		loppupäätelmään	loppupäätelmiin
		singular	plural
nominative		loppupäätelmä	loppupäätelmät
accusative	nom.	loppupäätelmä	loppupäätelmät
	gen.	loppupäätelmän
genitive		loppupäätelmän	loppupäätelmien loppupäätelmäin rare
partitive		loppupäätelmää	loppupäätelmiä
inessive		loppupäätelmässä	loppupäätelmissä
elative		loppupäätelmästä	loppupäätelmistä
illative		loppupäätelmään	loppupäätelmiin
adessive		loppupäätelmällä	loppupäätelmillä
ablative		loppupäätelmältä	loppupäätelmiltä
allative		loppupäätelmälle	loppupäätelmille
essive		loppupäätelmänä	loppupäätelminä
translative		loppupäätelmäksi	loppupäätelmiksi
abessive		loppupäätelmättä	loppupäätelmittä
instructive		—	loppupäätelmin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppupäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppupäätelmäni loppupäätelmäni accusative nom. loppupäätelmäni loppupäätelmäni gen. loppupäätelmäni genitive loppupäätelmäni loppupäätelmieni loppupäätelmäini rare partitive loppupäätelmääni loppupäätelmiäni inessive loppupäätelmässäni loppupäätelmissäni elative loppupäätelmästäni loppupäätelmistäni illative loppupäätelmääni loppupäätelmiini adessive loppupäätelmälläni loppupäätelmilläni ablative loppupäätelmältäni loppupäätelmiltäni allative loppupäätelmälleni loppupäätelmilleni essive loppupäätelmänäni loppupäätelminäni translative loppupäätelmäkseni loppupäätelmikseni abessive loppupäätelmättäni loppupäätelmittäni instructive — — comitative — loppupäätelmineni second-person singular possessor singular plural nominative loppupäätelmäsi loppupäätelmäsi accusative nom. loppupäätelmäsi loppupäätelmäsi gen. loppupäätelmäsi genitive loppupäätelmäsi loppupäätelmiesi loppupäätelmäisi rare partitive loppupäätelmääsi loppupäätelmiäsi inessive loppupäätelmässäsi loppupäätelmissäsi elative loppupäätelmästäsi loppupäätelmistäsi illative loppupäätelmääsi loppupäätelmiisi adessive loppupäätelmälläsi loppupäätelmilläsi ablative loppupäätelmältäsi loppupäätelmiltäsi allative loppupäätelmällesi loppupäätelmillesi essive loppupäätelmänäsi loppupäätelminäsi translative loppupäätelmäksesi loppupäätelmiksesi abessive loppupäätelmättäsi loppupäätelmittäsi instructive — — comitative — loppupäätelminesi first-person plural possessor singular plural nominative loppupäätelmämme loppupäätelmämme accusative nom. loppupäätelmämme loppupäätelmämme gen. loppupäätelmämme genitive loppupäätelmämme loppupäätelmiemme loppupäätelmäimme rare partitive loppupäätelmäämme loppupäätelmiämme inessive loppupäätelmässämme loppupäätelmissämme elative loppupäätelmästämme loppupäätelmistämme illative loppupäätelmäämme loppupäätelmiimme adessive loppupäätelmällämme loppupäätelmillämme ablative loppupäätelmältämme loppupäätelmiltämme allative loppupäätelmällemme loppupäätelmillemme essive loppupäätelmänämme loppupäätelminämme translative loppupäätelmäksemme loppupäätelmiksemme abessive loppupäätelmättämme loppupäätelmittämme instructive — — comitative — loppupäätelminemme second-person plural possessor singular plural nominative loppupäätelmänne loppupäätelmänne accusative nom. loppupäätelmänne loppupäätelmänne gen. loppupäätelmänne genitive loppupäätelmänne loppupäätelmienne loppupäätelmäinne rare partitive loppupäätelmäänne loppupäätelmiänne inessive loppupäätelmässänne loppupäätelmissänne elative loppupäätelmästänne loppupäätelmistänne illative loppupäätelmäänne loppupäätelmiinne adessive loppupäätelmällänne loppupäätelmillänne ablative loppupäätelmältänne loppupäätelmiltänne allative loppupäätelmällenne loppupäätelmillenne essive loppupäätelmänänne loppupäätelminänne translative loppupäätelmäksenne loppupäätelmiksenne abessive loppupäätelmättänne loppupäätelmittänne instructive — — comitative — loppupäätelminenne third-person possessor singular plural nominative loppupäätelmänsä loppupäätelmänsä accusative nom. loppupäätelmänsä loppupäätelmänsä gen. loppupäätelmänsä genitive loppupäätelmänsä loppupäätelmiensä loppupäätelmäinsä rare partitive loppupäätelmäänsä loppupäätelmiään loppupäätelmiänsä inessive loppupäätelmässään loppupäätelmässänsä loppupäätelmissään loppupäätelmissänsä elative loppupäätelmästään loppupäätelmästänsä loppupäätelmistään loppupäätelmistänsä illative loppupäätelmäänsä loppupäätelmiinsä adessive loppupäätelmällään loppupäätelmällänsä loppupäätelmillään loppupäätelmillänsä ablative loppupäätelmältään loppupäätelmältänsä loppupäätelmiltään loppupäätelmiltänsä allative loppupäätelmälleen loppupäätelmällensä loppupäätelmilleen loppupäätelmillensä essive loppupäätelmänään loppupäätelmänänsä loppupäätelminään loppupäätelminänsä translative loppupäätelmäkseen loppupäätelmäksensä loppupäätelmikseen loppupäätelmiksensä abessive loppupäätelmättään loppupäätelmättänsä loppupäätelmittään loppupäätelmittänsä instructive — — comitative — loppupäätelmineen loppupäätelminensä

Further reading

• “loppupäätelmä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03