loppuliite

Finnish

Etymology

loppu (“end”) +‎ liite (“affix”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌliːteˣ/, [ˈlo̞pːuˌliːt̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -iːte
• Syllabification^(key): lop‧pu‧lii‧te

Noun

loppuliite

1. (grammar) suffix

Declension

Inflection of loppuliite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		loppuliite	loppuliitteet
genitive		loppuliitteen	loppuliitteiden loppuliitteitten
partitive		loppuliitettä	loppuliitteitä
illative		loppuliitteeseen	loppuliitteisiin loppuliitteihin
		singular	plural
nominative		loppuliite	loppuliitteet
accusative	nom.	loppuliite	loppuliitteet
	gen.	loppuliitteen
genitive		loppuliitteen	loppuliitteiden loppuliitteitten
partitive		loppuliitettä	loppuliitteitä
inessive		loppuliitteessä	loppuliitteissä
elative		loppuliitteestä	loppuliitteistä
illative		loppuliitteeseen	loppuliitteisiin loppuliitteihin
adessive		loppuliitteellä	loppuliitteillä
ablative		loppuliitteeltä	loppuliitteiltä
allative		loppuliitteelle	loppuliitteille
essive		loppuliitteenä	loppuliitteinä
translative		loppuliitteeksi	loppuliitteiksi
abessive		loppuliitteettä	loppuliitteittä
instructive		—	loppuliittein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppuliite (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppuliitteeni loppuliitteeni accusative nom. loppuliitteeni loppuliitteeni gen. loppuliitteeni genitive loppuliitteeni loppuliitteideni loppuliitteitteni partitive loppuliitettäni loppuliitteitäni inessive loppuliitteessäni loppuliitteissäni elative loppuliitteestäni loppuliitteistäni illative loppuliitteeseeni loppuliitteisiini loppuliitteihini adessive loppuliitteelläni loppuliitteilläni ablative loppuliitteeltäni loppuliitteiltäni allative loppuliitteelleni loppuliitteilleni essive loppuliitteenäni loppuliitteinäni translative loppuliitteekseni loppuliitteikseni abessive loppuliitteettäni loppuliitteittäni instructive — — comitative — loppuliitteineni second-person singular possessor singular plural nominative loppuliitteesi loppuliitteesi accusative nom. loppuliitteesi loppuliitteesi gen. loppuliitteesi genitive loppuliitteesi loppuliitteidesi loppuliitteittesi partitive loppuliitettäsi loppuliitteitäsi inessive loppuliitteessäsi loppuliitteissäsi elative loppuliitteestäsi loppuliitteistäsi illative loppuliitteeseesi loppuliitteisiisi loppuliitteihisi adessive loppuliitteelläsi loppuliitteilläsi ablative loppuliitteeltäsi loppuliitteiltäsi allative loppuliitteellesi loppuliitteillesi essive loppuliitteenäsi loppuliitteinäsi translative loppuliitteeksesi loppuliitteiksesi abessive loppuliitteettäsi loppuliitteittäsi instructive — — comitative — loppuliitteinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppuliitteemme loppuliitteemme accusative nom. loppuliitteemme loppuliitteemme gen. loppuliitteemme genitive loppuliitteemme loppuliitteidemme loppuliitteittemme partitive loppuliitettämme loppuliitteitämme inessive loppuliitteessämme loppuliitteissämme elative loppuliitteestämme loppuliitteistämme illative loppuliitteeseemme loppuliitteisiimme loppuliitteihimme adessive loppuliitteellämme loppuliitteillämme ablative loppuliitteeltämme loppuliitteiltämme allative loppuliitteellemme loppuliitteillemme essive loppuliitteenämme loppuliitteinämme translative loppuliitteeksemme loppuliitteiksemme abessive loppuliitteettämme loppuliitteittämme instructive — — comitative — loppuliitteinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppuliitteenne loppuliitteenne accusative nom. loppuliitteenne loppuliitteenne gen. loppuliitteenne genitive loppuliitteenne loppuliitteidenne loppuliitteittenne partitive loppuliitettänne loppuliitteitänne inessive loppuliitteessänne loppuliitteissänne elative loppuliitteestänne loppuliitteistänne illative loppuliitteeseenne loppuliitteisiinne loppuliitteihinne adessive loppuliitteellänne loppuliitteillänne ablative loppuliitteeltänne loppuliitteiltänne allative loppuliitteellenne loppuliitteillenne essive loppuliitteenänne loppuliitteinänne translative loppuliitteeksenne loppuliitteiksenne abessive loppuliitteettänne loppuliitteittänne instructive — — comitative — loppuliitteinenne third-person possessor singular plural nominative loppuliitteensä loppuliitteensä accusative nom. loppuliitteensä loppuliitteensä gen. loppuliitteensä genitive loppuliitteensä loppuliitteidensä loppuliitteittensä partitive loppuliitettään loppuliitettänsä loppuliitteitään loppuliitteitänsä inessive loppuliitteessään loppuliitteessänsä loppuliitteissään loppuliitteissänsä elative loppuliitteestään loppuliitteestänsä loppuliitteistään loppuliitteistänsä illative loppuliitteeseensä loppuliitteisiinsä loppuliitteihinsä adessive loppuliitteellään loppuliitteellänsä loppuliitteillään loppuliitteillänsä ablative loppuliitteeltään loppuliitteeltänsä loppuliitteiltään loppuliitteiltänsä allative loppuliitteelleen loppuliitteellensä loppuliitteilleen loppuliitteillensä essive loppuliitteenään loppuliitteenänsä loppuliitteinään loppuliitteinänsä translative loppuliitteekseen loppuliitteeksensä loppuliitteikseen loppuliitteiksensä abessive loppuliitteettään loppuliitteettänsä loppuliitteittään loppuliitteittänsä instructive — — comitative — loppuliitteineen loppuliitteinensä

Further reading

• “loppuliite”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03