loppukohtaus

Finnish

Etymology

loppu +‎ kohtaus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌkohtɑus/, [ˈlo̞pːuˌko̞xt̪ɑ̝us̠]
• Rhymes: -ohtɑus
• Hyphenation^(key): loppu‧kohta‧us

Noun

loppukohtaus

1. final scene, ending scene

Declension

Inflection of loppukohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		loppukohtaus	loppukohtaukset
genitive		loppukohtauksen	loppukohtausten loppukohtauksien
partitive		loppukohtausta	loppukohtauksia
illative		loppukohtaukseen	loppukohtauksiin
		singular	plural
nominative		loppukohtaus	loppukohtaukset
accusative	nom.	loppukohtaus	loppukohtaukset
	gen.	loppukohtauksen
genitive		loppukohtauksen	loppukohtausten loppukohtauksien
partitive		loppukohtausta	loppukohtauksia
inessive		loppukohtauksessa	loppukohtauksissa
elative		loppukohtauksesta	loppukohtauksista
illative		loppukohtaukseen	loppukohtauksiin
adessive		loppukohtauksella	loppukohtauksilla
ablative		loppukohtaukselta	loppukohtauksilta
allative		loppukohtaukselle	loppukohtauksille
essive		loppukohtauksena	loppukohtauksina
translative		loppukohtaukseksi	loppukohtauksiksi
abessive		loppukohtauksetta	loppukohtauksitta
instructive		—	loppukohtauksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppukohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppukohtaukseni loppukohtaukseni accusative nom. loppukohtaukseni loppukohtaukseni gen. loppukohtaukseni genitive loppukohtaukseni loppukohtausteni loppukohtauksieni partitive loppukohtaustani loppukohtauksiani inessive loppukohtauksessani loppukohtauksissani elative loppukohtauksestani loppukohtauksistani illative loppukohtaukseeni loppukohtauksiini adessive loppukohtauksellani loppukohtauksillani ablative loppukohtaukseltani loppukohtauksiltani allative loppukohtaukselleni loppukohtauksilleni essive loppukohtauksenani loppukohtauksinani translative loppukohtauksekseni loppukohtauksikseni abessive loppukohtauksettani loppukohtauksittani instructive — — comitative — loppukohtauksineni second-person singular possessor singular plural nominative loppukohtauksesi loppukohtauksesi accusative nom. loppukohtauksesi loppukohtauksesi gen. loppukohtauksesi genitive loppukohtauksesi loppukohtaustesi loppukohtauksiesi partitive loppukohtaustasi loppukohtauksiasi inessive loppukohtauksessasi loppukohtauksissasi elative loppukohtauksestasi loppukohtauksistasi illative loppukohtaukseesi loppukohtauksiisi adessive loppukohtauksellasi loppukohtauksillasi ablative loppukohtaukseltasi loppukohtauksiltasi allative loppukohtauksellesi loppukohtauksillesi essive loppukohtauksenasi loppukohtauksinasi translative loppukohtaukseksesi loppukohtauksiksesi abessive loppukohtauksettasi loppukohtauksittasi instructive — — comitative — loppukohtauksinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppukohtauksemme loppukohtauksemme accusative nom. loppukohtauksemme loppukohtauksemme gen. loppukohtauksemme genitive loppukohtauksemme loppukohtaustemme loppukohtauksiemme partitive loppukohtaustamme loppukohtauksiamme inessive loppukohtauksessamme loppukohtauksissamme elative loppukohtauksestamme loppukohtauksistamme illative loppukohtaukseemme loppukohtauksiimme adessive loppukohtauksellamme loppukohtauksillamme ablative loppukohtaukseltamme loppukohtauksiltamme allative loppukohtauksellemme loppukohtauksillemme essive loppukohtauksenamme loppukohtauksinamme translative loppukohtaukseksemme loppukohtauksiksemme abessive loppukohtauksettamme loppukohtauksittamme instructive — — comitative — loppukohtauksinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppukohtauksenne loppukohtauksenne accusative nom. loppukohtauksenne loppukohtauksenne gen. loppukohtauksenne genitive loppukohtauksenne loppukohtaustenne loppukohtauksienne partitive loppukohtaustanne loppukohtauksianne inessive loppukohtauksessanne loppukohtauksissanne elative loppukohtauksestanne loppukohtauksistanne illative loppukohtaukseenne loppukohtauksiinne adessive loppukohtauksellanne loppukohtauksillanne ablative loppukohtaukseltanne loppukohtauksiltanne allative loppukohtauksellenne loppukohtauksillenne essive loppukohtauksenanne loppukohtauksinanne translative loppukohtaukseksenne loppukohtauksiksenne abessive loppukohtauksettanne loppukohtauksittanne instructive — — comitative — loppukohtauksinenne third-person possessor singular plural nominative loppukohtauksensa loppukohtauksensa accusative nom. loppukohtauksensa loppukohtauksensa gen. loppukohtauksensa genitive loppukohtauksensa loppukohtaustensa loppukohtauksiensa partitive loppukohtaustaan loppukohtaustansa loppukohtauksiaan loppukohtauksiansa inessive loppukohtauksessaan loppukohtauksessansa loppukohtauksissaan loppukohtauksissansa elative loppukohtauksestaan loppukohtauksestansa loppukohtauksistaan loppukohtauksistansa illative loppukohtaukseensa loppukohtauksiinsa adessive loppukohtauksellaan loppukohtauksellansa loppukohtauksillaan loppukohtauksillansa ablative loppukohtaukseltaan loppukohtaukseltansa loppukohtauksiltaan loppukohtauksiltansa allative loppukohtaukselleen loppukohtauksellensa loppukohtauksilleen loppukohtauksillensa essive loppukohtauksenaan loppukohtauksenansa loppukohtauksinaan loppukohtauksinansa translative loppukohtauksekseen loppukohtaukseksensa loppukohtauksikseen loppukohtauksiksensa abessive loppukohtauksettaan loppukohtauksettansa loppukohtauksittaan loppukohtauksittansa instructive — — comitative — loppukohtauksineen loppukohtauksinensa

Further reading

• “loppukohtaus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03