Jump to content

loppukevät

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

loppu +‎ kevät

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈlopːuˌkeʋæt/, [ˈlo̞pːuˌk̟e̞ʋæt̪]
  • Rhymes: -eʋæt
  • Hyphenation(key): loppu‧kevät

Noun

[edit]

loppukevät

  1. late spring

Declension

[edit]
Inflection of loppukevät (Kotus type 44/kevät, no gradation)
nominative loppukevät loppukeväät
genitive loppukevään loppukeväiden
loppukeväitten
partitive loppukevättä loppukeväitä
illative loppukevääseen loppukeväisiin
singular plural
nominative loppukevät loppukeväät
accusative nom. loppukevät loppukeväät
gen. loppukevään
genitive loppukevään loppukeväiden
loppukeväitten
partitive loppukevättä loppukeväitä
inessive loppukeväässä loppukeväissä
elative loppukeväästä loppukeväistä
illative loppukevääseen loppukeväisiin
loppukeväihin rare
adessive loppukeväällä loppukeväillä
ablative loppukeväältä loppukeväiltä
allative loppukeväälle loppukeväille
essive loppukeväänä loppukeväinä
translative loppukevääksi loppukeväiksi
abessive loppukeväättä loppukeväittä
instructive loppukeväin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of loppukevät (Kotus type 44/kevät, no gradation)

Further reading

[edit]