loppuhetki

Finnish

Etymology

loppu +‎ hetki

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌhetki/, [ˈlo̞pːuˌhe̞t̪k̟i]
• Rhymes: -etki
• Syllabification^(key): lop‧pu‧het‧ki

Noun

loppuhetki

1. final moment

Declension

Inflection of loppuhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		loppuhetki	loppuhetket
genitive		loppuhetken	loppuhetkien
partitive		loppuhetkeä	loppuhetkiä
illative		loppuhetkeen	loppuhetkiin
		singular	plural
nominative		loppuhetki	loppuhetket
accusative	nom.	loppuhetki	loppuhetket
	gen.	loppuhetken
genitive		loppuhetken	loppuhetkien
partitive		loppuhetkeä	loppuhetkiä
inessive		loppuhetkessä	loppuhetkissä
elative		loppuhetkestä	loppuhetkistä
illative		loppuhetkeen	loppuhetkiin
adessive		loppuhetkellä	loppuhetkillä
ablative		loppuhetkeltä	loppuhetkiltä
allative		loppuhetkelle	loppuhetkille
essive		loppuhetkenä	loppuhetkinä
translative		loppuhetkeksi	loppuhetkiksi
abessive		loppuhetkettä	loppuhetkittä
instructive		—	loppuhetkin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppuhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppuhetkeni loppuhetkeni accusative nom. loppuhetkeni loppuhetkeni gen. loppuhetkeni genitive loppuhetkeni loppuhetkieni partitive loppuhetkeäni loppuhetkiäni inessive loppuhetkessäni loppuhetkissäni elative loppuhetkestäni loppuhetkistäni illative loppuhetkeeni loppuhetkiini adessive loppuhetkelläni loppuhetkilläni ablative loppuhetkeltäni loppuhetkiltäni allative loppuhetkelleni loppuhetkilleni essive loppuhetkenäni loppuhetkinäni translative loppuhetkekseni loppuhetkikseni abessive loppuhetkettäni loppuhetkittäni instructive — — comitative — loppuhetkineni second-person singular possessor singular plural nominative loppuhetkesi loppuhetkesi accusative nom. loppuhetkesi loppuhetkesi gen. loppuhetkesi genitive loppuhetkesi loppuhetkiesi partitive loppuhetkeäsi loppuhetkiäsi inessive loppuhetkessäsi loppuhetkissäsi elative loppuhetkestäsi loppuhetkistäsi illative loppuhetkeesi loppuhetkiisi adessive loppuhetkelläsi loppuhetkilläsi ablative loppuhetkeltäsi loppuhetkiltäsi allative loppuhetkellesi loppuhetkillesi essive loppuhetkenäsi loppuhetkinäsi translative loppuhetkeksesi loppuhetkiksesi abessive loppuhetkettäsi loppuhetkittäsi instructive — — comitative — loppuhetkinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppuhetkemme loppuhetkemme accusative nom. loppuhetkemme loppuhetkemme gen. loppuhetkemme genitive loppuhetkemme loppuhetkiemme partitive loppuhetkeämme loppuhetkiämme inessive loppuhetkessämme loppuhetkissämme elative loppuhetkestämme loppuhetkistämme illative loppuhetkeemme loppuhetkiimme adessive loppuhetkellämme loppuhetkillämme ablative loppuhetkeltämme loppuhetkiltämme allative loppuhetkellemme loppuhetkillemme essive loppuhetkenämme loppuhetkinämme translative loppuhetkeksemme loppuhetkiksemme abessive loppuhetkettämme loppuhetkittämme instructive — — comitative — loppuhetkinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppuhetkenne loppuhetkenne accusative nom. loppuhetkenne loppuhetkenne gen. loppuhetkenne genitive loppuhetkenne loppuhetkienne partitive loppuhetkeänne loppuhetkiänne inessive loppuhetkessänne loppuhetkissänne elative loppuhetkestänne loppuhetkistänne illative loppuhetkeenne loppuhetkiinne adessive loppuhetkellänne loppuhetkillänne ablative loppuhetkeltänne loppuhetkiltänne allative loppuhetkellenne loppuhetkillenne essive loppuhetkenänne loppuhetkinänne translative loppuhetkeksenne loppuhetkiksenne abessive loppuhetkettänne loppuhetkittänne instructive — — comitative — loppuhetkinenne third-person possessor singular plural nominative loppuhetkensä loppuhetkensä accusative nom. loppuhetkensä loppuhetkensä gen. loppuhetkensä genitive loppuhetkensä loppuhetkiensä partitive loppuhetkeään loppuhetkeänsä loppuhetkiään loppuhetkiänsä inessive loppuhetkessään loppuhetkessänsä loppuhetkissään loppuhetkissänsä elative loppuhetkestään loppuhetkestänsä loppuhetkistään loppuhetkistänsä illative loppuhetkeensä loppuhetkiinsä adessive loppuhetkellään loppuhetkellänsä loppuhetkillään loppuhetkillänsä ablative loppuhetkeltään loppuhetkeltänsä loppuhetkiltään loppuhetkiltänsä allative loppuhetkelleen loppuhetkellensä loppuhetkilleen loppuhetkillensä essive loppuhetkenään loppuhetkenänsä loppuhetkinään loppuhetkinänsä translative loppuhetkekseen loppuhetkeksensä loppuhetkikseen loppuhetkiksensä abessive loppuhetkettään loppuhetkettänsä loppuhetkittään loppuhetkittänsä instructive — — comitative — loppuhetkineen loppuhetkinensä