lankiivatauti

Ingrian

Etymology

From lankiiva (“falling”) +‎ tauti (“sickness”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑŋkiːʋɑˌtɑu̯ti/, [ˈɫɑŋkiʋɑˌtɑu̯tʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑŋkiːʋɑˌtɑu̯ti/, [ˈɫɑŋkiːʋɑˌtɑu̯d̥i]
• Rhymes: -ɑu̯tʲ, -ɑu̯ti
• Hyphenation: lan‧kii‧va‧tau‧ti

Noun

lankiivatauti

1. epilepsy

Declension

Declension of lankiivatauti (type 5/vahti, aut-avv gradation)
	singular	plural
nominative	lankiivatauti	lankiivatavvit
genitive	lankiivatavvin	lankiivatautiin, lankiivatautiloin
partitive	lankiivatautia	lankiivatautija, lankiivatautiloja
illative	lankiivatautii	lankiivatautii, lankiivatautiloihe
inessive	lankiivatavviis	lankiivatautiis, lankiivatautilois
elative	lankiivatavvist	lankiivatautiist, lankiivatautiloist
allative	lankiivatavville	lankiivatautiille, lankiivatautiloille
adessive	lankiivatavviil	lankiivatautiil, lankiivatautiloil
ablative	lankiivatavvilt	lankiivatautiilt, lankiivatautiloilt
translative	lankiivatavviks	lankiivatautiiks, lankiivatautiloiks
essive	lankiivatautinna, lankiivatautiin	lankiivatautiinna, lankiivatautiloinna, lankiivatautiin, lankiivatautiloin
exessive1)	lankiivatautint	lankiivatautiint, lankiivatautiloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 248