Jump to content

kyäs

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Possibly from Proto-Finnic *kügäs ~ *kük'äs, borrowed from Proto-Germanic *skukkaz (compare Old Saxon skok).[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkyæs/, [ˈk̟yæs̠]
  • Rhymes: -yæs
  • Hyphenation(key): ky‧äs

Noun

[edit]

kyäs

  1. Synonym of kuhilas.

Declension

[edit]
Inflection of kyäs (Kotus type 41*D/vieras, k- gradation)
nominative kyäs kykäät
genitive kykään kykäiden
kykäitten
partitive kyästä kykäitä
illative kykääseen kykäisiin
singular plural
nominative kyäs kykäät
accusative nom. kyäs kykäät
gen. kykään
genitive kykään kykäiden
kykäitten
kyästen rare
partitive kyästä kykäitä
inessive kykäässä kykäissä
elative kykäästä kykäistä
illative kykääseen kykäisiin
kykäihin rare
adessive kykäällä kykäillä
ablative kykäältä kykäiltä
allative kykäälle kykäille
essive kykäänä kykäinä
translative kykääksi kykäiksi
abessive kykäättä kykäittä
instructive kykäin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kyäs (Kotus type 41*D/vieras, k- gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kykääni kykääni
accusative nom. kykääni kykääni
gen. kykääni
genitive kykääni kykäideni
kykäitteni
kyästeni rare
partitive kyästäni kykäitäni
inessive kykäässäni kykäissäni
elative kykäästäni kykäistäni
illative kykääseeni kykäisiini
kykäihini rare
adessive kykäälläni kykäilläni
ablative kykäältäni kykäiltäni
allative kykäälleni kykäilleni
essive kykäänäni kykäinäni
translative kykääkseni kykäikseni
abessive kykäättäni kykäittäni
instructive
comitative kykäineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kykääsi kykääsi
accusative nom. kykääsi kykääsi
gen. kykääsi
genitive kykääsi kykäidesi
kykäittesi
kyästesi rare
partitive kyästäsi kykäitäsi
inessive kykäässäsi kykäissäsi
elative kykäästäsi kykäistäsi
illative kykääseesi kykäisiisi
kykäihisi rare
adessive kykäälläsi kykäilläsi
ablative kykäältäsi kykäiltäsi
allative kykäällesi kykäillesi
essive kykäänäsi kykäinäsi
translative kykääksesi kykäiksesi
abessive kykäättäsi kykäittäsi
instructive
comitative kykäinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kykäämme kykäämme
accusative nom. kykäämme kykäämme
gen. kykäämme
genitive kykäämme kykäidemme
kykäittemme
kyästemme rare
partitive kyästämme kykäitämme
inessive kykäässämme kykäissämme
elative kykäästämme kykäistämme
illative kykääseemme kykäisiimme
kykäihimme rare
adessive kykäällämme kykäillämme
ablative kykäältämme kykäiltämme
allative kykäällemme kykäillemme
essive kykäänämme kykäinämme
translative kykääksemme kykäiksemme
abessive kykäättämme kykäittämme
instructive
comitative kykäinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kykäänne kykäänne
accusative nom. kykäänne kykäänne
gen. kykäänne
genitive kykäänne kykäidenne
kykäittenne
kyästenne rare
partitive kyästänne kykäitänne
inessive kykäässänne kykäissänne
elative kykäästänne kykäistänne
illative kykääseenne kykäisiinne
kykäihinne rare
adessive kykäällänne kykäillänne
ablative kykäältänne kykäiltänne
allative kykäällenne kykäillenne
essive kykäänänne kykäinänne
translative kykääksenne kykäiksenne
abessive kykäättänne kykäittänne
instructive
comitative kykäinenne

References

[edit]
  1. ^ Kylstra, A.D.; Hahmo, Sirkka-Liisa; Hofstra, Tette; Nikkilä, Otto. 1991–2012. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Amsterdam: Rodopi.