kutsumanimi
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]kutsumanimi
- calling name (name by which a person is normally identified in conversation)
Declension
[edit]Inflection of kutsumanimi (Kotus type 7/ovi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kutsumanimi | kutsumanimet | |
genitive | kutsumanimen | kutsumanimien | |
partitive | kutsumanimeä | kutsumanimiä | |
illative | kutsumanimeen | kutsumanimiin | |
singular | plural | ||
nominative | kutsumanimi | kutsumanimet | |
accusative | nom. | kutsumanimi | kutsumanimet |
gen. | kutsumanimen | ||
genitive | kutsumanimen | kutsumanimien | |
partitive | kutsumanimeä | kutsumanimiä | |
inessive | kutsumanimessä | kutsumanimissä | |
elative | kutsumanimestä | kutsumanimistä | |
illative | kutsumanimeen | kutsumanimiin | |
adessive | kutsumanimellä | kutsumanimillä | |
ablative | kutsumanimeltä | kutsumanimiltä | |
allative | kutsumanimelle | kutsumanimille | |
essive | kutsumanimenä | kutsumaniminä | |
translative | kutsumanimeksi | kutsumanimiksi | |
abessive | kutsumanimettä | kutsumanimittä | |
instructive | — | kutsumanimin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Related terms
[edit]Further reading
[edit]- “kutsumanimi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02