Jump to content

kurssitus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kurssittaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkursːitus/, [ˈkurs̠ːit̪us̠]
  • Rhymes: -ursːitus
  • Hyphenation(key): kurs‧si‧tus

Noun

[edit]

kurssitus

  1. providing or organizing courses for training

Declension

[edit]
Inflection of kurssitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kurssitus kurssitukset
genitive kurssituksen kurssitusten
kurssituksien
partitive kurssitusta kurssituksia
illative kurssitukseen kurssituksiin
singular plural
nominative kurssitus kurssitukset
accusative nom. kurssitus kurssitukset
gen. kurssituksen
genitive kurssituksen kurssitusten
kurssituksien
partitive kurssitusta kurssituksia
inessive kurssituksessa kurssituksissa
elative kurssituksesta kurssituksista
illative kurssitukseen kurssituksiin
adessive kurssituksella kurssituksilla
ablative kurssitukselta kurssituksilta
allative kurssitukselle kurssituksille
essive kurssituksena kurssituksina
translative kurssitukseksi kurssituksiksi
abessive kurssituksetta kurssituksitta
instructive kurssituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kurssitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]