kurkotus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kurkottaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkurkotus/, [ˈkurko̞t̪us̠]
  • Rhymes: -urkotus
  • Hyphenation(key): kur‧ko‧tus

Noun

[edit]

kurkotus

  1. reaching out, stretching

Declension

[edit]
Inflection of kurkotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kurkotus kurkotukset
genitive kurkotuksen kurkotusten
kurkotuksien
partitive kurkotusta kurkotuksia
illative kurkotukseen kurkotuksiin
singular plural
nominative kurkotus kurkotukset
accusative nom. kurkotus kurkotukset
gen. kurkotuksen
genitive kurkotuksen kurkotusten
kurkotuksien
partitive kurkotusta kurkotuksia
inessive kurkotuksessa kurkotuksissa
elative kurkotuksesta kurkotuksista
illative kurkotukseen kurkotuksiin
adessive kurkotuksella kurkotuksilla
ablative kurkotukselta kurkotuksilta
allative kurkotukselle kurkotuksille
essive kurkotuksena kurkotuksina
translative kurkotukseksi kurkotuksiksi
abessive kurkotuksetta kurkotuksitta
instructive kurkotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kurkotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)