kuoma

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: kũɔ̃mã

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Possibly from Old East Slavic кумъ (kumŭ, godfather) (compare Old East Slavic кума (kuma, godmother), Polish kum).[1] Alternatively borrowed from Sami, compare Northern Sami guoibmi.[2]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuo̯mɑ/, [ˈkuo̞̯mɑ̝]
  • Rhymes: -uomɑ
  • Hyphenation(key): kuo‧ma

Noun

[edit]

kuoma

  1. chum

Declension

[edit]
Inflection of kuoma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuoma kuomat
genitive kuoman kuomien
partitive kuomaa kuomia
illative kuomaan kuomiin
singular plural
nominative kuoma kuomat
accusative nom. kuoma kuomat
gen. kuoman
genitive kuoman kuomien
kuomain rare
partitive kuomaa kuomia
inessive kuomassa kuomissa
elative kuomasta kuomista
illative kuomaan kuomiin
adessive kuomalla kuomilla
ablative kuomalta kuomilta
allative kuomalle kuomille
essive kuomana kuomina
translative kuomaksi kuomiksi
abessive kuomatta kuomitta
instructive kuomin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuoma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuomani kuomani
accusative nom. kuomani kuomani
gen. kuomani
genitive kuomani kuomieni
kuomaini rare
partitive kuomaani kuomiani
inessive kuomassani kuomissani
elative kuomastani kuomistani
illative kuomaani kuomiini
adessive kuomallani kuomillani
ablative kuomaltani kuomiltani
allative kuomalleni kuomilleni
essive kuomanani kuominani
translative kuomakseni kuomikseni
abessive kuomattani kuomittani
instructive
comitative kuomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuomasi kuomasi
accusative nom. kuomasi kuomasi
gen. kuomasi
genitive kuomasi kuomiesi
kuomaisi rare
partitive kuomaasi kuomiasi
inessive kuomassasi kuomissasi
elative kuomastasi kuomistasi
illative kuomaasi kuomiisi
adessive kuomallasi kuomillasi
ablative kuomaltasi kuomiltasi
allative kuomallesi kuomillesi
essive kuomanasi kuominasi
translative kuomaksesi kuomiksesi
abessive kuomattasi kuomittasi
instructive
comitative kuominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuomamme kuomamme
accusative nom. kuomamme kuomamme
gen. kuomamme
genitive kuomamme kuomiemme
kuomaimme rare
partitive kuomaamme kuomiamme
inessive kuomassamme kuomissamme
elative kuomastamme kuomistamme
illative kuomaamme kuomiimme
adessive kuomallamme kuomillamme
ablative kuomaltamme kuomiltamme
allative kuomallemme kuomillemme
essive kuomanamme kuominamme
translative kuomaksemme kuomiksemme
abessive kuomattamme kuomittamme
instructive
comitative kuominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuomanne kuomanne
accusative nom. kuomanne kuomanne
gen. kuomanne
genitive kuomanne kuomienne
kuomainne rare
partitive kuomaanne kuomianne
inessive kuomassanne kuomissanne
elative kuomastanne kuomistanne
illative kuomaanne kuomiinne
adessive kuomallanne kuomillanne
ablative kuomaltanne kuomiltanne
allative kuomallenne kuomillenne
essive kuomananne kuominanne
translative kuomaksenne kuomiksenne
abessive kuomattanne kuomittanne
instructive
comitative kuominenne

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Kallio, Petri (2006). On the Earliest Slavic Loanwords in Finnic. In Slavica Helsingiensia 27. Helsinki. →ISBN.
  2. ^ Ylikoski, Jussi (2023) “Kummin kaima, kaiman kummi vai kuka kumma? Vaihtoehtoisia näkökulmia kuoman alkuperään”, in Holopainen, Sampsa, Kim, Jeongdo, Metsäranta, Niklas, editors, Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, →ISBN

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]