Jump to content

kuolleenkoura

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuolleen +‎ koura

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuo̯lːeːnˌkou̯rɑ/, [ˈkuo̞̯lːe̞ːŋˌko̞u̯rɑ̝]
  • Rhymes: -ourɑ
  • Hyphenation(key): kuolleen‧koura

Noun

[edit]

kuolleenkoura

  1. a young sprout of a common bracken

Declension

[edit]
Inflection of kuolleenkoura (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuolleenkoura kuolleenkourat
genitive kuolleenkouran kuolleenkourien
partitive kuolleenkouraa kuolleenkouria
illative kuolleenkouraan kuolleenkouriin
singular plural
nominative kuolleenkoura kuolleenkourat
accusative nom. kuolleenkoura kuolleenkourat
gen. kuolleenkouran
genitive kuolleenkouran kuolleenkourien
kuolleenkourain rare
partitive kuolleenkouraa kuolleenkouria
inessive kuolleenkourassa kuolleenkourissa
elative kuolleenkourasta kuolleenkourista
illative kuolleenkouraan kuolleenkouriin
adessive kuolleenkouralla kuolleenkourilla
ablative kuolleenkouralta kuolleenkourilta
allative kuolleenkouralle kuolleenkourille
essive kuolleenkourana kuolleenkourina
translative kuolleenkouraksi kuolleenkouriksi
abessive kuolleenkouratta kuolleenkouritta
instructive kuolleenkourin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuolleenkoura (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]