Jump to content

kuoletus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuolettaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkuo̯letus/, [ˈkuo̞̯le̞t̪us̠]
  • Rhymes: -uoletus
  • Hyphenation(key): kuo‧le‧tus

Noun

[edit]

kuoletus

  1. amortizing
  2. invalidating

Declension

[edit]
Inflection of kuoletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuoletus kuoletukset
genitive kuoletuksen kuoletusten
kuoletuksien
partitive kuoletusta kuoletuksia
illative kuoletukseen kuoletuksiin
singular plural
nominative kuoletus kuoletukset
accusative nom. kuoletus kuoletukset
gen. kuoletuksen
genitive kuoletuksen kuoletusten
kuoletuksien
partitive kuoletusta kuoletuksia
inessive kuoletuksessa kuoletuksissa
elative kuoletuksesta kuoletuksista
illative kuoletukseen kuoletuksiin
adessive kuoletuksella kuoletuksilla
ablative kuoletukselta kuoletuksilta
allative kuoletukselle kuoletuksille
essive kuoletuksena kuoletuksina
translative kuoletukseksi kuoletuksiksi
abessive kuoletuksetta kuoletuksitta
instructive kuoletuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuoletus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]