kuohu
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology 1
[edit]From Proto-Finnic *koohu (compare Estonian kohuma, Ingrian koohu, Karelian kuohu).
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]kuohu
Declension
[edit]Inflection of kuohu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuohu | kuohut | |
genitive | kuohun | kuohujen | |
partitive | kuohua | kuohuja | |
illative | kuohuun | kuohuihin | |
singular | plural | ||
nominative | kuohu | kuohut | |
accusative | nom. | kuohu | kuohut |
gen. | kuohun | ||
genitive | kuohun | kuohujen | |
partitive | kuohua | kuohuja | |
inessive | kuohussa | kuohuissa | |
elative | kuohusta | kuohuista | |
illative | kuohuun | kuohuihin | |
adessive | kuohulla | kuohuilla | |
ablative | kuohulta | kuohuilta | |
allative | kuohulle | kuohuille | |
essive | kuohuna | kuohuina | |
translative | kuohuksi | kuohuiksi | |
abessive | kuohutta | kuohuitta | |
instructive | — | kuohuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
Related terms
[edit]Further reading
[edit]- “kuohu”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01
Etymology 2
[edit]Pronunciation
[edit]Verb
[edit]kuohu
- inflection of kuohua: