Jump to content

kuninkuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kuningas +‎ -uus

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kuninkuus

  1. kingship

Declension

[edit]
Inflection of kuninkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kuninkuus kuninkuudet
genitive kuninkuuden kuninkuuksien
partitive kuninkuutta kuninkuuksia
illative kuninkuuteen kuninkuuksiin
singular plural
nominative kuninkuus kuninkuudet
accusative nom. kuninkuus kuninkuudet
gen. kuninkuuden
genitive kuninkuuden kuninkuuksien
partitive kuninkuutta kuninkuuksia
inessive kuninkuudessa kuninkuuksissa
elative kuninkuudesta kuninkuuksista
illative kuninkuuteen kuninkuuksiin
adessive kuninkuudella kuninkuuksilla
ablative kuninkuudelta kuninkuuksilta
allative kuninkuudelle kuninkuuksille
essive kuninkuutena kuninkuuksina
translative kuninkuudeksi kuninkuuksiksi
abessive kuninkuudetta kuninkuuksitta
instructive kuninkuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuninkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]