Jump to content

kummittelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kummitella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkumːitːelu/, [ˈkumːit̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): kum‧mit‧te‧lu

Noun

[edit]

kummittelu

  1. haunting (inhabiting or visiting repeatedly, of ghosts)

Declension

[edit]
Inflection of kummittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kummittelu kummittelut
genitive kummittelun kummittelujen
kummitteluiden
kummitteluitten
partitive kummittelua kummitteluja
kummitteluita
illative kummitteluun kummitteluihin
singular plural
nominative kummittelu kummittelut
accusative nom. kummittelu kummittelut
gen. kummittelun
genitive kummittelun kummittelujen
kummitteluiden
kummitteluitten
partitive kummittelua kummitteluja
kummitteluita
inessive kummittelussa kummitteluissa
elative kummittelusta kummitteluista
illative kummitteluun kummitteluihin
adessive kummittelulla kummitteluilla
ablative kummittelulta kummitteluilta
allative kummittelulle kummitteluille
essive kummitteluna kummitteluina
translative kummitteluksi kummitteluiksi
abessive kummittelutta kummitteluitta
instructive kummitteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kummittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]