Jump to content

kultakala

From Wiktionary, the free dictionary
See also: Kultakala

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kulta (gold) +‎ kala (fish)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkultɑˌkɑlɑ/, [ˈkul̪t̪ɑ̝ˌkɑ̝lɑ̝]
  • Rhymes: -ɑlɑ
  • Hyphenation(key): kulta‧kala

Noun

[edit]

kultakala

  1. goldfish, Carassius auratus

Declension

[edit]
Inflection of kultakala (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative kultakala kultakalat
genitive kultakalan kultakalojen
partitive kultakalaa kultakaloja
illative kultakalaan kultakaloihin
singular plural
nominative kultakala kultakalat
accusative nom. kultakala kultakalat
gen. kultakalan
genitive kultakalan kultakalojen
kultakalain rare
partitive kultakalaa kultakaloja
inessive kultakalassa kultakaloissa
elative kultakalasta kultakaloista
illative kultakalaan kultakaloihin
adessive kultakalalla kultakaloilla
ablative kultakalalta kultakaloilta
allative kultakalalle kultakaloille
essive kultakalana kultakaloina
translative kultakalaksi kultakaloiksi
abessive kultakalatta kultakaloitta
instructive kultakaloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kultakala (Kotus type 9/kala, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]