kullankiiltävä

Finnish

Etymology

kullan +‎ kiiltävä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkulːɑnˌkiːltæʋæ/, [ˈkulːɑ̝ŋˌk̟iːl̪t̪æʋæ]
• Rhymes: -iːltæʋæ
• Hyphenation^(key): kullan‧kiiltä‧vä

Adjective

kullankiiltävä

1. shiny or shining like gold

Declension

Inflection of kullankiiltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kullankiiltävä	kullankiiltävät
genitive		kullankiiltävän	kullankiiltävien
partitive		kullankiiltävää	kullankiiltäviä
illative		kullankiiltävään	kullankiiltäviin
		singular	plural
nominative		kullankiiltävä	kullankiiltävät
accusative	nom.	kullankiiltävä	kullankiiltävät
	gen.	kullankiiltävän
genitive		kullankiiltävän	kullankiiltävien kullankiiltäväin rare
partitive		kullankiiltävää	kullankiiltäviä
inessive		kullankiiltävässä	kullankiiltävissä
elative		kullankiiltävästä	kullankiiltävistä
illative		kullankiiltävään	kullankiiltäviin
adessive		kullankiiltävällä	kullankiiltävillä
ablative		kullankiiltävältä	kullankiiltäviltä
allative		kullankiiltävälle	kullankiiltäville
essive		kullankiiltävänä	kullankiiltävinä
translative		kullankiiltäväksi	kullankiiltäviksi
abessive		kullankiiltävättä	kullankiiltävittä
instructive		—	kullankiiltävin
comitative		—	kullankiiltävine

Possessive forms of kullankiiltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kullankiiltäväni kullankiiltäväni accusative nom. kullankiiltäväni kullankiiltäväni gen. kullankiiltäväni genitive kullankiiltäväni kullankiiltävieni kullankiiltäväini rare partitive kullankiiltävääni kullankiiltäviäni inessive kullankiiltävässäni kullankiiltävissäni elative kullankiiltävästäni kullankiiltävistäni illative kullankiiltävääni kullankiiltäviini adessive kullankiiltävälläni kullankiiltävilläni ablative kullankiiltävältäni kullankiiltäviltäni allative kullankiiltävälleni kullankiiltävilleni essive kullankiiltävänäni kullankiiltävinäni translative kullankiiltäväkseni kullankiiltävikseni abessive kullankiiltävättäni kullankiiltävittäni instructive — — comitative — kullankiiltävineni second-person singular possessor singular plural nominative kullankiiltäväsi kullankiiltäväsi accusative nom. kullankiiltäväsi kullankiiltäväsi gen. kullankiiltäväsi genitive kullankiiltäväsi kullankiiltäviesi kullankiiltäväisi rare partitive kullankiiltävääsi kullankiiltäviäsi inessive kullankiiltävässäsi kullankiiltävissäsi elative kullankiiltävästäsi kullankiiltävistäsi illative kullankiiltävääsi kullankiiltäviisi adessive kullankiiltävälläsi kullankiiltävilläsi ablative kullankiiltävältäsi kullankiiltäviltäsi allative kullankiiltävällesi kullankiiltävillesi essive kullankiiltävänäsi kullankiiltävinäsi translative kullankiiltäväksesi kullankiiltäviksesi abessive kullankiiltävättäsi kullankiiltävittäsi instructive — — comitative — kullankiiltävinesi first-person plural possessor singular plural nominative kullankiiltävämme kullankiiltävämme accusative nom. kullankiiltävämme kullankiiltävämme gen. kullankiiltävämme genitive kullankiiltävämme kullankiiltäviemme kullankiiltäväimme rare partitive kullankiiltäväämme kullankiiltäviämme inessive kullankiiltävässämme kullankiiltävissämme elative kullankiiltävästämme kullankiiltävistämme illative kullankiiltäväämme kullankiiltäviimme adessive kullankiiltävällämme kullankiiltävillämme ablative kullankiiltävältämme kullankiiltäviltämme allative kullankiiltävällemme kullankiiltävillemme essive kullankiiltävänämme kullankiiltävinämme translative kullankiiltäväksemme kullankiiltäviksemme abessive kullankiiltävättämme kullankiiltävittämme instructive — — comitative — kullankiiltävinemme second-person plural possessor singular plural nominative kullankiiltävänne kullankiiltävänne accusative nom. kullankiiltävänne kullankiiltävänne gen. kullankiiltävänne genitive kullankiiltävänne kullankiiltävienne kullankiiltäväinne rare partitive kullankiiltäväänne kullankiiltäviänne inessive kullankiiltävässänne kullankiiltävissänne elative kullankiiltävästänne kullankiiltävistänne illative kullankiiltäväänne kullankiiltäviinne adessive kullankiiltävällänne kullankiiltävillänne ablative kullankiiltävältänne kullankiiltäviltänne allative kullankiiltävällenne kullankiiltävillenne essive kullankiiltävänänne kullankiiltävinänne translative kullankiiltäväksenne kullankiiltäviksenne abessive kullankiiltävättänne kullankiiltävittänne instructive — — comitative — kullankiiltävinenne third-person possessor singular plural nominative kullankiiltävänsä kullankiiltävänsä accusative nom. kullankiiltävänsä kullankiiltävänsä gen. kullankiiltävänsä genitive kullankiiltävänsä kullankiiltäviensä kullankiiltäväinsä rare partitive kullankiiltäväänsä kullankiiltäviään kullankiiltäviänsä inessive kullankiiltävässään kullankiiltävässänsä kullankiiltävissään kullankiiltävissänsä elative kullankiiltävästään kullankiiltävästänsä kullankiiltävistään kullankiiltävistänsä illative kullankiiltäväänsä kullankiiltäviinsä adessive kullankiiltävällään kullankiiltävällänsä kullankiiltävillään kullankiiltävillänsä ablative kullankiiltävältään kullankiiltävältänsä kullankiiltäviltään kullankiiltäviltänsä allative kullankiiltävälleen kullankiiltävällensä kullankiiltävilleen kullankiiltävillensä essive kullankiiltävänään kullankiiltävänänsä kullankiiltävinään kullankiiltävinänsä translative kullankiiltäväkseen kullankiiltäväksensä kullankiiltävikseen kullankiiltäviksensä abessive kullankiiltävättään kullankiiltävättänsä kullankiiltävittään kullankiiltävittänsä instructive — — comitative — kullankiiltävineen kullankiiltävinensä

Further reading

• “kullankiiltävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02