kulkuneuvo

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kulku (going, travelling) +‎ neuvo (means). Coined by Finnish politician, historian and professor Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen in 1856.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkulkuˌneu̯ʋo/, [ˈkulkuˌne̞u̯w(ː)o̞]
  • Rhymes: -euʋo
  • Syllabification(key): kul‧ku‧neu‧vo

Noun

[edit]

kulkuneuvo

  1. transportation, vehicle (any kind of vehicle or vessel used as means of transport)

Declension

[edit]
Inflection of kulkuneuvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kulkuneuvo kulkuneuvot
genitive kulkuneuvon kulkuneuvojen
partitive kulkuneuvoa kulkuneuvoja
illative kulkuneuvoon kulkuneuvoihin
singular plural
nominative kulkuneuvo kulkuneuvot
accusative nom. kulkuneuvo kulkuneuvot
gen. kulkuneuvon
genitive kulkuneuvon kulkuneuvojen
partitive kulkuneuvoa kulkuneuvoja
inessive kulkuneuvossa kulkuneuvoissa
elative kulkuneuvosta kulkuneuvoista
illative kulkuneuvoon kulkuneuvoihin
adessive kulkuneuvolla kulkuneuvoilla
ablative kulkuneuvolta kulkuneuvoilta
allative kulkuneuvolle kulkuneuvoille
essive kulkuneuvona kulkuneuvoina
translative kulkuneuvoksi kulkuneuvoiksi
abessive kulkuneuvotta kulkuneuvoitta
instructive kulkuneuvoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kulkuneuvo (Kotus type 1/valo, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

Further reading

[edit]