kostutus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kostuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkostutus/, [ˈko̞s̠tut̪us̠]
  • Rhymes: -ostutus
  • Syllabification(key): kos‧tu‧tus

Noun

[edit]

kostutus

  1. moistening

Declension

[edit]
Inflection of kostutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kostutus kostutukset
genitive kostutuksen kostutusten
kostutuksien
partitive kostutusta kostutuksia
illative kostutukseen kostutuksiin
singular plural
nominative kostutus kostutukset
accusative nom. kostutus kostutukset
gen. kostutuksen
genitive kostutuksen kostutusten
kostutuksien
partitive kostutusta kostutuksia
inessive kostutuksessa kostutuksissa
elative kostutuksesta kostutuksista
illative kostutukseen kostutuksiin
adessive kostutuksella kostutuksilla
ablative kostutukselta kostutuksilta
allative kostutukselle kostutuksille
essive kostutuksena kostutuksina
translative kostutukseksi kostutuksiksi
abessive kostutuksetta kostutuksitta
instructive kostutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kostutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]