korkeussuunta

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

korkeus +‎ suunta

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkorkeusˌsuːntɑ/, [ˈko̞rk̟e̞us̠ˌs̠uːn̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -uːntɑ
  • Hyphenation(key): kor‧keus‧suunta

Noun

[edit]

korkeussuunta

  1. the direction of height; heightwise direction; vertical direction
    korkeussuunnassaheightwise (in a heightwise direction)

Declension

[edit]
Inflection of korkeussuunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative korkeussuunta korkeussuunnat
genitive korkeussuunnan korkeussuuntien
partitive korkeussuuntaa korkeussuuntia
illative korkeussuuntaan korkeussuuntiin
singular plural
nominative korkeussuunta korkeussuunnat
accusative nom. korkeussuunta korkeussuunnat
gen. korkeussuunnan
genitive korkeussuunnan korkeussuuntien
korkeussuuntain rare
partitive korkeussuuntaa korkeussuuntia
inessive korkeussuunnassa korkeussuunnissa
elative korkeussuunnasta korkeussuunnista
illative korkeussuuntaan korkeussuuntiin
adessive korkeussuunnalla korkeussuunnilla
ablative korkeussuunnalta korkeussuunnilta
allative korkeussuunnalle korkeussuunnille
essive korkeussuuntana korkeussuuntina
translative korkeussuunnaksi korkeussuunniksi
abessive korkeussuunnatta korkeussuunnitta
instructive korkeussuunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of korkeussuunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

Derived terms

[edit]