koputtelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koputella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoputːelu/, [ˈko̞put̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): ko‧put‧te‧lu

Noun

[edit]

koputtelu

  1. knocking repeatedly (a door, tree, etc.)

Declension

[edit]
Inflection of koputtelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative koputtelu koputtelut
genitive koputtelun koputtelujen
koputteluiden
koputteluitten
partitive koputtelua koputteluja
koputteluita
illative koputteluun koputteluihin
singular plural
nominative koputtelu koputtelut
accusative nom. koputtelu koputtelut
gen. koputtelun
genitive koputtelun koputtelujen
koputteluiden
koputteluitten
partitive koputtelua koputteluja
koputteluita
inessive koputtelussa koputteluissa
elative koputtelusta koputteluista
illative koputteluun koputteluihin
adessive koputtelulla koputteluilla
ablative koputtelulta koputteluilta
allative koputtelulle koputteluille
essive koputteluna koputteluina
translative koputteluksi koputteluiksi
abessive koputtelutta koputteluitta
instructive koputteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koputtelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]