Jump to content

kompastus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kompastua +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkompɑstus/, [ˈko̞mpɑ̝s̠tus̠]
  • Rhymes: -ompɑstus
  • Hyphenation(key): kom‧pas‧tus

Noun

[edit]

kompastus

  1. stumbling
  2. (figuratively) deviation, aberration

Declension

[edit]
Inflection of kompastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kompastus kompastukset
genitive kompastuksen kompastusten
kompastuksien
partitive kompastusta kompastuksia
illative kompastukseen kompastuksiin
singular plural
nominative kompastus kompastukset
accusative nom. kompastus kompastukset
gen. kompastuksen
genitive kompastuksen kompastusten
kompastuksien
partitive kompastusta kompastuksia
inessive kompastuksessa kompastuksissa
elative kompastuksesta kompastuksista
illative kompastukseen kompastuksiin
adessive kompastuksella kompastuksilla
ablative kompastukselta kompastuksilta
allative kompastukselle kompastuksille
essive kompastuksena kompastuksina
translative kompastukseksi kompastuksiksi
abessive kompastuksetta kompastuksitta
instructive kompastuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kompastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]