Jump to content

koestus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

koestaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkoestus/, [ˈko̞e̞s̠tus̠]
  • Rhymes: -oestus
  • Hyphenation(key): ko‧es‧tus

Noun

[edit]

koestus

  1. (engineering) testing

Declension

[edit]
Inflection of koestus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative koestus koestukset
genitive koestuksen koestusten
koestuksien
partitive koestusta koestuksia
illative koestukseen koestuksiin
singular plural
nominative koestus koestukset
accusative nom. koestus koestukset
gen. koestuksen
genitive koestuksen koestusten
koestuksien
partitive koestusta koestuksia
inessive koestuksessa koestuksissa
elative koestuksesta koestuksista
illative koestukseen koestuksiin
adessive koestuksella koestuksilla
ablative koestukselta koestuksilta
allative koestukselle koestuksille
essive koestuksena koestuksina
translative koestukseksi koestuksiksi
abessive koestuksetta koestuksitta
instructive koestuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koestus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]