kiusallisuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiusallinen +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiu̯sɑlːisuːs/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝lˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): kiu‧sal‧li‧suus

Noun

[edit]

kiusallisuus

  1. awkwardness, embarrassingness

Declension

[edit]
Inflection of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kiusallisuus kiusallisuudet
genitive kiusallisuuden kiusallisuuksien
partitive kiusallisuutta kiusallisuuksia
illative kiusallisuuteen kiusallisuuksiin
singular plural
nominative kiusallisuus kiusallisuudet
accusative nom. kiusallisuus kiusallisuudet
gen. kiusallisuuden
genitive kiusallisuuden kiusallisuuksien
partitive kiusallisuutta kiusallisuuksia
inessive kiusallisuudessa kiusallisuuksissa
elative kiusallisuudesta kiusallisuuksista
illative kiusallisuuteen kiusallisuuksiin
adessive kiusallisuudella kiusallisuuksilla
ablative kiusallisuudelta kiusallisuuksilta
allative kiusallisuudelle kiusallisuuksille
essive kiusallisuutena kiusallisuuksina
translative kiusallisuudeksi kiusallisuuksiksi
abessive kiusallisuudetta kiusallisuuksitta
instructive kiusallisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]