Jump to content

kirjakko

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kirja (embroidery) +‎ -kko

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkirjɑkːo/, [ˈk̟irjɑ̝kːo̞]
  • Rhymes: -irjɑkːo
  • Hyphenation(key): kir‧jak‧ko

Noun

[edit]

kirjakko

  1. spotted or mottled reindeer

Declension

[edit]
Inflection of kirjakko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)
nominative kirjakko kirjakot
genitive kirjakon kirjakkojen
kirjakoiden
kirjakoitten
partitive kirjakkoa kirjakkoja
kirjakoita
illative kirjakkoon kirjakkoihin
kirjakoihin
singular plural
nominative kirjakko kirjakot
accusative nom. kirjakko kirjakot
gen. kirjakon
genitive kirjakon kirjakkojen
kirjakoiden
kirjakoitten
partitive kirjakkoa kirjakkoja
kirjakoita
inessive kirjakossa kirjakoissa
elative kirjakosta kirjakoista
illative kirjakkoon kirjakkoihin
kirjakoihin
adessive kirjakolla kirjakoilla
ablative kirjakolta kirjakoilta
allative kirjakolle kirjakoille
essive kirjakkona kirjakkoina
translative kirjakoksi kirjakoiksi
abessive kirjakotta kirjakoitta
instructive kirjakoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirjakko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation)

Anagrams

[edit]