Jump to content

kiintoaine

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiinto- +‎ aine

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːntoˌɑi̯neˣ/, [ˈk̟iːn̪t̪o̞ˌɑ̝i̯ne̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑine
  • Hyphenation(key): kiinto‧aine

Noun

[edit]

kiintoaine

  1. (chemistry) solid (substance in the fundamental state of matter that retains its size and shape without need of a container)

Declension

[edit]
Inflection of kiintoaine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative kiintoaine kiintoaineet
genitive kiintoaineen kiintoaineiden
kiintoaineitten
partitive kiintoainetta kiintoaineita
illative kiintoaineeseen kiintoaineisiin
kiintoaineihin
singular plural
nominative kiintoaine kiintoaineet
accusative nom. kiintoaine kiintoaineet
gen. kiintoaineen
genitive kiintoaineen kiintoaineiden
kiintoaineitten
partitive kiintoainetta kiintoaineita
inessive kiintoaineessa kiintoaineissa
elative kiintoaineesta kiintoaineista
illative kiintoaineeseen kiintoaineisiin
kiintoaineihin
adessive kiintoaineella kiintoaineilla
ablative kiintoaineelta kiintoaineilta
allative kiintoaineelle kiintoaineille
essive kiintoaineena kiintoaineina
translative kiintoaineeksi kiintoaineiksi
abessive kiintoaineetta kiintoaineitta
instructive kiintoainein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiintoaine (Kotus type 48/hame, no gradation)

Synonyms

[edit]