kiiliäin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]
Kiiliäin.

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *kiilijäinen. Cognates include Finnish kiiliäinen and Estonian kiil.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

kiiliäin

  1. botfly

Declension

[edit]
Declension of kiiliäin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative kiiliäin kiiliäiset
genitive kiiliäisen kiiliäisiin
partitive kiiliäistä, kiiliäist kiiliäisiä
illative kiiliäisee kiiliäisii
inessive kiiliäisees kiiliäisiis
elative kiiliäisest kiiliäisist
allative kiiliäiselle kiiliäisille
adessive kiiliäiseel kiiliäisiil
ablative kiiliäiselt kiiliäisilt
translative kiiliäiseks kiiliäisiks
essive kiiliäisennä, kiiliäiseen kiiliäisinnä, kiiliäisiin
exessive1) kiiliäisent kiiliäisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 174