kiilaus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiilata +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːlɑus/, [ˈk̟iːlɑ̝us̠]
  • Rhymes: -iːlɑus
  • Hyphenation(key): kii‧la‧us

Noun

[edit]

kiilaus

  1. wedging
  2. cutting in (to a line or queue)

Declension

[edit]
Inflection of kiilaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiilaus kiilaukset
genitive kiilauksen kiilausten
kiilauksien
partitive kiilausta kiilauksia
illative kiilaukseen kiilauksiin
singular plural
nominative kiilaus kiilaukset
accusative nom. kiilaus kiilaukset
gen. kiilauksen
genitive kiilauksen kiilausten
kiilauksien
partitive kiilausta kiilauksia
inessive kiilauksessa kiilauksissa
elative kiilauksesta kiilauksista
illative kiilaukseen kiilauksiin
adessive kiilauksella kiilauksilla
ablative kiilaukselta kiilauksilta
allative kiilaukselle kiilauksille
essive kiilauksena kiilauksina
translative kiilaukseksi kiilauksiksi
abessive kiilauksetta kiilauksitta
instructive kiilauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiilaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]