Jump to content

kiihottaja

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiihottaa (to excite, agitate, provoke, stir, stimulate, arouse, turn on) +‎ -ja (-er)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːhotːɑjɑ/, [ˈk̟iːɦo̞t̪̚ˌt̪ɑ̝jɑ̝]
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Hyphenation(key): kii‧hot‧ta‧ja

Noun

[edit]

kiihottaja

  1. The agent noun of the verb kiihottaa (all senses), especially an agitator (one who agitates).

Declension

[edit]
Inflection of kiihottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kiihottaja kiihottajat
genitive kiihottajan kiihottajien
partitive kiihottajaa kiihottajia
illative kiihottajaan kiihottajiin
singular plural
nominative kiihottaja kiihottajat
accusative nom. kiihottaja kiihottajat
gen. kiihottajan
genitive kiihottajan kiihottajien
kiihottajain rare
partitive kiihottajaa kiihottajia
inessive kiihottajassa kiihottajissa
elative kiihottajasta kiihottajista
illative kiihottajaan kiihottajiin
adessive kiihottajalla kiihottajilla
ablative kiihottajalta kiihottajilta
allative kiihottajalle kiihottajille
essive kiihottajana kiihottajina
translative kiihottajaksi kiihottajiksi
abessive kiihottajatta kiihottajitta
instructive kiihottajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiihottaja (Kotus type 10/koira, no gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]