Jump to content

kihnutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kihnuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkihnutus/, [ˈk̟içnut̪us̠]
  • Rhymes: -ihnutus
  • Hyphenation(key): kih‧nu‧tus

Noun

[edit]

kihnutus

  1. rubbing oneself (against something)

Declension

[edit]
Inflection of kihnutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kihnutus kihnutukset
genitive kihnutuksen kihnutusten
kihnutuksien
partitive kihnutusta kihnutuksia
illative kihnutukseen kihnutuksiin
singular plural
nominative kihnutus kihnutukset
accusative nom. kihnutus kihnutukset
gen. kihnutuksen
genitive kihnutuksen kihnutusten
kihnutuksien
partitive kihnutusta kihnutuksia
inessive kihnutuksessa kihnutuksissa
elative kihnutuksesta kihnutuksista
illative kihnutukseen kihnutuksiin
adessive kihnutuksella kihnutuksilla
ablative kihnutukselta kihnutuksilta
allative kihnutukselle kihnutuksille
essive kihnutuksena kihnutuksina
translative kihnutukseksi kihnutuksiksi
abessive kihnutuksetta kihnutuksitta
instructive kihnutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kihnutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]