kihelmöinti

Finnish

Etymology

kihelmöidä (“to tingle”) +‎ -nti (“-ing”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkihelmøi̯nti/, [ˈk̟iɦe̞lˌmø̞i̯n̪t̪i]
• Rhymes: -øinti
• Hyphenation^(key): ki‧hel‧möin‧ti

Noun

kihelmöinti

1. tingle, tingling (prickling or mildly stinging sensation)
2. pins and needles (tingling or prickling sensation, felt in a limb when a nerve compression is relieved and in other situations)

Declension

Inflection of kihelmöinti (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative		kihelmöinti	kihelmöinnit
genitive		kihelmöinnin	kihelmöintien
partitive		kihelmöintiä	kihelmöintejä
illative		kihelmöintiin	kihelmöinteihin
		singular	plural
nominative		kihelmöinti	kihelmöinnit
accusative	nom.	kihelmöinti	kihelmöinnit
	gen.	kihelmöinnin
genitive		kihelmöinnin	kihelmöintien
partitive		kihelmöintiä	kihelmöintejä
inessive		kihelmöinnissä	kihelmöinneissä
elative		kihelmöinnistä	kihelmöinneistä
illative		kihelmöintiin	kihelmöinteihin
adessive		kihelmöinnillä	kihelmöinneillä
ablative		kihelmöinniltä	kihelmöinneiltä
allative		kihelmöinnille	kihelmöinneille
essive		kihelmöintinä	kihelmöinteinä
translative		kihelmöinniksi	kihelmöinneiksi
abessive		kihelmöinnittä	kihelmöinneittä
instructive		—	kihelmöinnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kihelmöinti (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kihelmöintini kihelmöintini accusative nom. kihelmöintini kihelmöintini gen. kihelmöintini genitive kihelmöintini kihelmöintieni partitive kihelmöintiäni kihelmöintejäni inessive kihelmöinnissäni kihelmöinneissäni elative kihelmöinnistäni kihelmöinneistäni illative kihelmöintiini kihelmöinteihini adessive kihelmöinnilläni kihelmöinneilläni ablative kihelmöinniltäni kihelmöinneiltäni allative kihelmöinnilleni kihelmöinneilleni essive kihelmöintinäni kihelmöinteinäni translative kihelmöinnikseni kihelmöinneikseni abessive kihelmöinnittäni kihelmöinneittäni instructive — — comitative — kihelmöinteineni second-person singular possessor singular plural nominative kihelmöintisi kihelmöintisi accusative nom. kihelmöintisi kihelmöintisi gen. kihelmöintisi genitive kihelmöintisi kihelmöintiesi partitive kihelmöintiäsi kihelmöintejäsi inessive kihelmöinnissäsi kihelmöinneissäsi elative kihelmöinnistäsi kihelmöinneistäsi illative kihelmöintiisi kihelmöinteihisi adessive kihelmöinnilläsi kihelmöinneilläsi ablative kihelmöinniltäsi kihelmöinneiltäsi allative kihelmöinnillesi kihelmöinneillesi essive kihelmöintinäsi kihelmöinteinäsi translative kihelmöinniksesi kihelmöinneiksesi abessive kihelmöinnittäsi kihelmöinneittäsi instructive — — comitative — kihelmöinteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kihelmöintimme kihelmöintimme accusative nom. kihelmöintimme kihelmöintimme gen. kihelmöintimme genitive kihelmöintimme kihelmöintiemme partitive kihelmöintiämme kihelmöintejämme inessive kihelmöinnissämme kihelmöinneissämme elative kihelmöinnistämme kihelmöinneistämme illative kihelmöintiimme kihelmöinteihimme adessive kihelmöinnillämme kihelmöinneillämme ablative kihelmöinniltämme kihelmöinneiltämme allative kihelmöinnillemme kihelmöinneillemme essive kihelmöintinämme kihelmöinteinämme translative kihelmöinniksemme kihelmöinneiksemme abessive kihelmöinnittämme kihelmöinneittämme instructive — — comitative — kihelmöinteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kihelmöintinne kihelmöintinne accusative nom. kihelmöintinne kihelmöintinne gen. kihelmöintinne genitive kihelmöintinne kihelmöintienne partitive kihelmöintiänne kihelmöintejänne inessive kihelmöinnissänne kihelmöinneissänne elative kihelmöinnistänne kihelmöinneistänne illative kihelmöintiinne kihelmöinteihinne adessive kihelmöinnillänne kihelmöinneillänne ablative kihelmöinniltänne kihelmöinneiltänne allative kihelmöinnillenne kihelmöinneillenne essive kihelmöintinänne kihelmöinteinänne translative kihelmöinniksenne kihelmöinneiksenne abessive kihelmöinnittänne kihelmöinneittänne instructive — — comitative — kihelmöinteinenne third-person possessor singular plural nominative kihelmöintinsä kihelmöintinsä accusative nom. kihelmöintinsä kihelmöintinsä gen. kihelmöintinsä genitive kihelmöintinsä kihelmöintiensä partitive kihelmöintiään kihelmöintiänsä kihelmöintejään kihelmöintejänsä inessive kihelmöinnissään kihelmöinnissänsä kihelmöinneissään kihelmöinneissänsä elative kihelmöinnistään kihelmöinnistänsä kihelmöinneistään kihelmöinneistänsä illative kihelmöintiinsä kihelmöinteihinsä adessive kihelmöinnillään kihelmöinnillänsä kihelmöinneillään kihelmöinneillänsä ablative kihelmöinniltään kihelmöinniltänsä kihelmöinneiltään kihelmöinneiltänsä allative kihelmöinnilleen kihelmöinnillensä kihelmöinneilleen kihelmöinneillensä essive kihelmöintinään kihelmöintinänsä kihelmöinteinään kihelmöinteinänsä translative kihelmöinnikseen kihelmöinniksensä kihelmöinneikseen kihelmöinneiksensä abessive kihelmöinnittään kihelmöinnittänsä kihelmöinneittään kihelmöinneittänsä instructive — — comitative — kihelmöinteineen kihelmöinteinensä

Synonyms

• kutina
• syyhy

Further reading

• “kihelmöinti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02