kieltävä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kieltää (to deny, forbid, renounce) +‎ -vä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯ltæʋæ/, [ˈk̟ie̞̯l̪t̪æʋæ]
  • Rhymes: -ieltæʋæ
  • Syllabification(key): kiel‧tä‧vä

Adjective

[edit]

kieltävä

  1. negative (denying a proposition)
    kieltävä vastaus
    negative answer

Declension

[edit]
Inflection of kieltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kieltävä kieltävät
genitive kieltävän kieltävien
partitive kieltävää kieltäviä
illative kieltävään kieltäviin
singular plural
nominative kieltävä kieltävät
accusative nom. kieltävä kieltävät
gen. kieltävän
genitive kieltävän kieltävien
kieltäväin rare
partitive kieltävää kieltäviä
inessive kieltävässä kieltävissä
elative kieltävästä kieltävistä
illative kieltävään kieltäviin
adessive kieltävällä kieltävillä
ablative kieltävältä kieltäviltä
allative kieltävälle kieltäville
essive kieltävänä kieltävinä
translative kieltäväksi kieltäviksi
abessive kieltävättä kieltävittä
instructive kieltävin
comitative kieltävine
Possessive forms of kieltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

kieltävä

  1. present active participle of kieltää

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]