Jump to content

kiehkeä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯hkeæ/, [ˈk̟ie̞̯hk̟e̞æ]
  • Rhymes: -iehkeæ
  • Hyphenation(key): kieh‧keä

Adjective

[edit]

kiehkeä

  1. (dialectal, chiefly Eastern Finnish) Alternative form of kehkeä

Declension

[edit]
Inflection of kiehkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative kiehkeä kiehkeät
genitive kiehkeän kiehkeiden
kiehkeitten
partitive kiehkeää
kiehkeätä
kiehkeitä
illative kiehkeään kiehkeisiin
kiehkeihin
singular plural
nominative kiehkeä kiehkeät
accusative nom. kiehkeä kiehkeät
gen. kiehkeän
genitive kiehkeän kiehkeiden
kiehkeitten
kiehkeäin rare
partitive kiehkeää
kiehkeätä
kiehkeitä
inessive kiehkeässä kiehkeissä
elative kiehkeästä kiehkeistä
illative kiehkeään kiehkeisiin
kiehkeihin
adessive kiehkeällä kiehkeillä
ablative kiehkeältä kiehkeiltä
allative kiehkeälle kiehkeille
essive kiehkeänä kiehkeinä
translative kiehkeäksi kiehkeiksi
abessive kiehkeättä kiehkeittä
instructive kiehkein
comitative kiehkeine
Possessive forms of kiehkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]