kertaluku

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kerta +‎ luku

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkertɑˌluku/, [ˈk̟e̞rt̪ɑ̝ˌluku]
  • Rhymes: -uku
  • Hyphenation(key): kerta‧luku

Noun

[edit]

kertaluku

  1. (mathematics) order
    ensimmäisen kertaluvun logiikkafirst-order logic
    Differentiaaliyhtälön kertaluku on sama kuin korkeimman siinä esiintyvän riippuvan muuttujan derivaatan kertaluku. Useimmiten fysikaalisten ongelmien ratkaisuun riittää ensimmäisen tai toisen kertaluvun yhtälö.
    The order of a differential equation is equal to the order of the highest derivative of the dependent variable appearing in the equation. Most of the time the physical problems can be solved using first and second order equations.

Declension

[edit]
Inflection of kertaluku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)
nominative kertaluku kertaluvut
genitive kertaluvun kertalukujen
partitive kertalukua kertalukuja
illative kertalukuun kertalukuihin
singular plural
nominative kertaluku kertaluvut
accusative nom. kertaluku kertaluvut
gen. kertaluvun
genitive kertaluvun kertalukujen
partitive kertalukua kertalukuja
inessive kertaluvussa kertaluvuissa
elative kertaluvusta kertaluvuista
illative kertalukuun kertalukuihin
adessive kertaluvulla kertaluvuilla
ablative kertaluvulta kertaluvuilta
allative kertaluvulle kertaluvuille
essive kertalukuna kertalukuina
translative kertaluvuksi kertaluvuiksi
abessive kertaluvutta kertaluvuitta
instructive kertaluvuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kertaluku (Kotus type 1*M/valo, k-v gradation)

Further reading

[edit]