Jump to content

kellopeli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]
Glockenspiel.
Tubular bells.

Etymology

[edit]

kello (bell) +‎ peli (play)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkelːoˌpeli/, [ˈk̟e̞lːo̞ˌpe̞li]
  • Rhymes: -eli
  • Hyphenation(key): kello‧peli

Noun

[edit]

kellopeli

  1. chime, chimes (musical instrument consisting of a set of bells that ring different tones)
    Synonym: kellot
  2. glockenspiel (percussion instrument resembling xylophone)
  3. Synonym of putkikellot (chimes, tubular bells)

Declension

[edit]
Inflection of kellopeli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kellopeli kellopelit
genitive kellopelin kellopelien
partitive kellopeliä kellopelejä
illative kellopeliin kellopeleihin
singular plural
nominative kellopeli kellopelit
accusative nom. kellopeli kellopelit
gen. kellopelin
genitive kellopelin kellopelien
partitive kellopeliä kellopelejä
inessive kellopelissä kellopeleissä
elative kellopelistä kellopeleistä
illative kellopeliin kellopeleihin
adessive kellopelillä kellopeleillä
ablative kellopeliltä kellopeleiltä
allative kellopelille kellopeleille
essive kellopelinä kellopeleinä
translative kellopeliksi kellopeleiksi
abessive kellopelittä kellopeleittä
instructive kellopelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kellopeli (Kotus type 5/risti, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]