Jump to content

keissi

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From English case.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯sːi/, [ˈk̟e̞i̯s̠ːi]
  • Rhymes: -eisːi
  • Hyphenation(key): keis‧si

Noun

[edit]

keissi

  1. (slang) case (actual event, situation, or fact; piece of work, specifically defined within a profession)
    tässä keississäin this case
  2. case (box that contains or can contain a number of identical items of manufacture.)

Declension

[edit]
Inflection of keissi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative keissi keissit
genitive keissin keissien
partitive keissiä keissejä
illative keissiin keisseihin
singular plural
nominative keissi keissit
accusative nom. keissi keissit
gen. keissin
genitive keissin keissien
partitive keissiä keissejä
inessive keississä keisseissä
elative keissistä keisseistä
illative keissiin keisseihin
adessive keissillä keisseillä
ablative keissiltä keisseiltä
allative keissille keisseille
essive keissinä keisseinä
translative keissiksi keisseiksi
abessive keissittä keisseittä
instructive keissein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keissi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keissini keissini
accusative nom. keissini keissini
gen. keissini
genitive keissini keissieni
partitive keissiäni keissejäni
inessive keississäni keisseissäni
elative keissistäni keisseistäni
illative keissiini keisseihini
adessive keissilläni keisseilläni
ablative keissiltäni keisseiltäni
allative keissilleni keisseilleni
essive keissinäni keisseinäni
translative keissikseni keisseikseni
abessive keissittäni keisseittäni
instructive
comitative keisseineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keissisi keissisi
accusative nom. keissisi keissisi
gen. keissisi
genitive keissisi keissiesi
partitive keissiäsi keissejäsi
inessive keississäsi keisseissäsi
elative keissistäsi keisseistäsi
illative keissiisi keisseihisi
adessive keissilläsi keisseilläsi
ablative keissiltäsi keisseiltäsi
allative keissillesi keisseillesi
essive keissinäsi keisseinäsi
translative keissiksesi keisseiksesi
abessive keissittäsi keisseittäsi
instructive
comitative keisseinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keissimme keissimme
accusative nom. keissimme keissimme
gen. keissimme
genitive keissimme keissiemme
partitive keissiämme keissejämme
inessive keississämme keisseissämme
elative keissistämme keisseistämme
illative keissiimme keisseihimme
adessive keissillämme keisseillämme
ablative keissiltämme keisseiltämme
allative keissillemme keisseillemme
essive keissinämme keisseinämme
translative keissiksemme keisseiksemme
abessive keissittämme keisseittämme
instructive
comitative keisseinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keissinne keissinne
accusative nom. keissinne keissinne
gen. keissinne
genitive keissinne keissienne
partitive keissiänne keissejänne
inessive keississänne keisseissänne
elative keissistänne keisseistänne
illative keissiinne keisseihinne
adessive keissillänne keisseillänne
ablative keissiltänne keisseiltänne
allative keissillenne keisseillenne
essive keissinänne keisseinänne
translative keissiksenne keisseiksenne
abessive keissittänne keisseittänne
instructive
comitative keisseinenne

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]