keimit

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Alternative forms

[edit]

Etymology

[edit]

From English game.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯mit/, [ˈk̟e̞i̯mit̪]
  • Rhymes: -eimit
  • Hyphenation(key): kei‧mit

Noun

[edit]

keimit (slang)

  1. party

Declension

[edit]
Inflection of keimit (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative keimit
genitive keimien
partitive keimejä
illative keimeihin
singular plural
nominative keimit
accusative nom. keimit
gen.
genitive keimien
partitive keimejä
inessive keimeissä
elative keimeistä
illative keimeihin
adessive keimeillä
ablative keimeiltä
allative keimeille
essive keimeinä
translative keimeiksi
abessive keimeittä
instructive keimein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keimit (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keimini
accusative nom. keimini
gen.
genitive keimieni
partitive keimejäni
inessive keimeissäni
elative keimeistäni
illative keimeihini
adessive keimeilläni
ablative keimeiltäni
allative keimeilleni
essive keimeinäni
translative keimeikseni
abessive keimeittäni
instructive
comitative keimeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keimisi
accusative nom. keimisi
gen.
genitive keimiesi
partitive keimejäsi
inessive keimeissäsi
elative keimeistäsi
illative keimeihisi
adessive keimeilläsi
ablative keimeiltäsi
allative keimeillesi
essive keimeinäsi
translative keimeiksesi
abessive keimeittäsi
instructive
comitative keimeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keimimme
accusative nom. keimimme
gen.
genitive keimiemme
partitive keimejämme
inessive keimeissämme
elative keimeistämme
illative keimeihimme
adessive keimeillämme
ablative keimeiltämme
allative keimeillemme
essive keimeinämme
translative keimeiksemme
abessive keimeittämme
instructive
comitative keimeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keiminne
accusative nom. keiminne
gen.
genitive keimienne
partitive keimejänne
inessive keimeissänne
elative keimeistänne
illative keimeihinne
adessive keimeillänne
ablative keimeiltänne
allative keimeillenne
essive keimeinänne
translative keimeiksenne
abessive keimeittänne
instructive
comitative keimeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keiminsä
accusative nom. keiminsä
gen.
genitive keimiensä
partitive keimejään
keimejänsä
inessive keimeissään
keimeissänsä
elative keimeistään
keimeistänsä
illative keimeihinsä
adessive keimeillään
keimeillänsä
ablative keimeiltään
keimeiltänsä
allative keimeilleen
keimeillensä
essive keimeinään
keimeinänsä
translative keimeikseen
keimeiksensä
abessive keimeittään
keimeittänsä
instructive
comitative keimeineen
keimeinensä

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]