Jump to content

keikkailu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keikkailla +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯kːɑi̯lu/, [ˈk̟e̞i̯kːɑ̝i̯lu]
  • Rhymes: -eikːɑilu
  • Hyphenation(key): keik‧kai‧lu

Noun

[edit]

keikkailu

  1. gigging, going on gigs
  2. doing odd jobs

Declension

[edit]
Inflection of keikkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative keikkailu keikkailut
genitive keikkailun keikkailujen
keikkailuiden
keikkailuitten
partitive keikkailua keikkailuja
keikkailuita
illative keikkailuun keikkailuihin
singular plural
nominative keikkailu keikkailut
accusative nom. keikkailu keikkailut
gen. keikkailun
genitive keikkailun keikkailujen
keikkailuiden
keikkailuitten
partitive keikkailua keikkailuja
keikkailuita
inessive keikkailussa keikkailuissa
elative keikkailusta keikkailuista
illative keikkailuun keikkailuihin
adessive keikkailulla keikkailuilla
ablative keikkailulta keikkailuilta
allative keikkailulle keikkailuille
essive keikkailuna keikkailuina
translative keikkailuksi keikkailuiksi
abessive keikkailutta keikkailuitta
instructive keikkailuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keikkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]