keikarointi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keikaroi- +‎ -nti

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯kɑroi̯nti/, [ˈk̟e̞i̯kɑ̝ˌro̞i̯n̪t̪i]
  • Rhymes: -ointi
  • Hyphenation(key): kei‧ka‧roin‧ti

Noun

[edit]

keikarointi

  1. dandyism (foppish behaviour)

Declension

[edit]
Inflection of keikarointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative keikarointi keikaroinnit
genitive keikaroinnin keikarointien
partitive keikarointia keikarointeja
illative keikarointiin keikarointeihin
singular plural
nominative keikarointi keikaroinnit
accusative nom. keikarointi keikaroinnit
gen. keikaroinnin
genitive keikaroinnin keikarointien
partitive keikarointia keikarointeja
inessive keikaroinnissa keikaroinneissa
elative keikaroinnista keikaroinneista
illative keikarointiin keikarointeihin
adessive keikaroinnilla keikaroinneilla
ablative keikaroinnilta keikaroinneilta
allative keikaroinnille keikaroinneille
essive keikarointina keikarointeina
translative keikaroinniksi keikaroinneiksi
abessive keikaroinnitta keikaroinneitta
instructive keikaroinnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keikarointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]