Jump to content

keikahdus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keikahtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯kɑhdus/, [ˈk̟e̞i̯kɑ̝xdus̠]
  • Rhymes: -eikɑhdus
  • Hyphenation(key): kei‧kah‧dus

Noun

[edit]

keikahdus

  1. tipping over

Declension

[edit]
Inflection of keikahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative keikahdus keikahdukset
genitive keikahduksen keikahdusten
keikahduksien
partitive keikahdusta keikahduksia
illative keikahdukseen keikahduksiin
singular plural
nominative keikahdus keikahdukset
accusative nom. keikahdus keikahdukset
gen. keikahduksen
genitive keikahduksen keikahdusten
keikahduksien
partitive keikahdusta keikahduksia
inessive keikahduksessa keikahduksissa
elative keikahduksesta keikahduksista
illative keikahdukseen keikahduksiin
adessive keikahduksella keikahduksilla
ablative keikahdukselta keikahduksilta
allative keikahdukselle keikahduksille
essive keikahduksena keikahduksina
translative keikahdukseksi keikahduksiksi
abessive keikahduksetta keikahduksitta
instructive keikahduksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keikahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]