kehätie

Finnish

Etymology

kehä (“ring, circle”) +‎ tie (“road”), calque with Swedish ringväg, English ring road, German Ringstrasse

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkehæˌtie̯/, [ˈk̟e̞ɦæˌt̪ie̞̯]
• Rhymes: -ie
• Hyphenation^(key): kehä‧tie

Noun

kehätie

1. ring road, beltway

Declension

Inflection of kehätie (Kotus type 19/suo, no gradation)
nominative		kehätie	kehätiet
genitive		kehätien	kehäteiden kehäteitten
partitive		kehätietä	kehäteitä
illative		kehätiehen	kehäteihin
		singular	plural
nominative		kehätie	kehätiet
accusative	nom.	kehätie	kehätiet
	gen.	kehätien
genitive		kehätien	kehäteiden kehäteitten
partitive		kehätietä	kehäteitä
inessive		kehätiessä	kehäteissä
elative		kehätiestä	kehäteistä
illative		kehätiehen	kehäteihin
adessive		kehätiellä	kehäteillä
ablative		kehätieltä	kehäteiltä
allative		kehätielle	kehäteille
essive		kehätienä	kehäteinä
translative		kehätieksi	kehäteiksi
abessive		kehätiettä	kehäteittä
instructive		—	kehätein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kehätie (Kotus type 19/suo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kehätieni kehätieni accusative nom. kehätieni kehätieni gen. kehätieni genitive kehätieni kehäteideni kehäteitteni partitive kehätietäni kehäteitäni inessive kehätiessäni kehäteissäni elative kehätiestäni kehäteistäni illative kehätieheni kehäteihini adessive kehätielläni kehäteilläni ablative kehätieltäni kehäteiltäni allative kehätielleni kehäteilleni essive kehätienäni kehäteinäni translative kehätiekseni kehäteikseni abessive kehätiettäni kehäteittäni instructive — — comitative — kehäteineni second-person singular possessor singular plural nominative kehätiesi kehätiesi accusative nom. kehätiesi kehätiesi gen. kehätiesi genitive kehätiesi kehäteidesi kehäteittesi partitive kehätietäsi kehäteitäsi inessive kehätiessäsi kehäteissäsi elative kehätiestäsi kehäteistäsi illative kehätiehesi kehäteihisi adessive kehätielläsi kehäteilläsi ablative kehätieltäsi kehäteiltäsi allative kehätiellesi kehäteillesi essive kehätienäsi kehäteinäsi translative kehätieksesi kehäteiksesi abessive kehätiettäsi kehäteittäsi instructive — — comitative — kehäteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kehätiemme kehätiemme accusative nom. kehätiemme kehätiemme gen. kehätiemme genitive kehätiemme kehäteidemme kehäteittemme partitive kehätietämme kehäteitämme inessive kehätiessämme kehäteissämme elative kehätiestämme kehäteistämme illative kehätiehemme kehäteihimme adessive kehätiellämme kehäteillämme ablative kehätieltämme kehäteiltämme allative kehätiellemme kehäteillemme essive kehätienämme kehäteinämme translative kehätieksemme kehäteiksemme abessive kehätiettämme kehäteittämme instructive — — comitative — kehäteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kehätienne kehätienne accusative nom. kehätienne kehätienne gen. kehätienne genitive kehätienne kehäteidenne kehäteittenne partitive kehätietänne kehäteitänne inessive kehätiessänne kehäteissänne elative kehätiestänne kehäteistänne illative kehätiehenne kehäteihinne adessive kehätiellänne kehäteillänne ablative kehätieltänne kehäteiltänne allative kehätiellenne kehäteillenne essive kehätienänne kehäteinänne translative kehätieksenne kehäteiksenne abessive kehätiettänne kehäteittänne instructive — — comitative — kehäteinenne third-person possessor singular plural nominative kehätiensä kehätiensä accusative nom. kehätiensä kehätiensä gen. kehätiensä genitive kehätiensä kehäteidensä kehäteittensä partitive kehätietään kehätietänsä kehäteitään kehäteitänsä inessive kehätiessään kehätiessänsä kehäteissään kehäteissänsä elative kehätiestään kehätiestänsä kehäteistään kehäteistänsä illative kehätiehensä kehäteihinsä adessive kehätiellään kehätiellänsä kehäteillään kehäteillänsä ablative kehätieltään kehätieltänsä kehäteiltään kehäteiltänsä allative kehätielleen kehätiellensä kehäteilleen kehäteillensä essive kehätienään kehätienänsä kehäteinään kehäteinänsä translative kehätiekseen kehätieksensä kehäteikseen kehäteiksensä abessive kehätiettään kehätiettänsä kehäteittään kehäteittänsä instructive — — comitative — kehäteineen kehäteinensä

Further reading

• “kehätie”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• heiketä